Kansanedustajien piiristä nostettiin esiin kysymyksiä Suomen liittoutumisratkaisujen selvittämisestä seuraavaa vaalikautta koskien, kun eduskunta pui puolustusministeriön pääluokkaa eduskunnan budjettikeskustelussa.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) piti selvityksiä toivottavana:
– Minusta olisi ihan loogista, että voidaan myös selvittää eri puolustusratkaisuja. On sitten niiden asia, jotka neuvottelevat hallitusohjelmasta, halutaanko selvittää vai riittävätkö mahdolliset katsaukset.
Haglund korosti, että kyse on hänen henkilökohtaisesta kannastaan.
– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että selvitetään. Viittaan etenkin tähän Ruotsi-asiaan, mutta varmasti on niitä muitakin liittoja, joita halutaan selvittää. Se on sitten yhteinen asia, miten tehdään.
Keskustan piirissä asia herätti kuitenkin huolta. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ei pitänyt tämäntyyppistä selvitystyötä viisaana tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, koska asiasta ”tehdään helposti vääriä johtopäätöksiä”.
– Toivon, että tämäntyyppistä viestiä ei kovin paljon viedä muualle, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, Anttila sanoi.
Anttilan näkemys, ettei asioita voitaisi edes selvittää, herätti joissain kansanedustajissa kummastusta. Ministeri Haglund kuitenkin ymmärsi Anttilankin näkemystä:
Haglundin mukaan on ”aika suuri ero”, puhutaanko Ruotsi- vai Nato-yhteistyöstä.
– Mikään maa ei koe Ruotsi-yhteistyötä kovin provokatiivisena.