Vähitellen toipuva vienti ja patoutunut investointikysyntä kuitenkin vetäisivät talouden ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Se ei kuitenkaan ole vielä paljon, Danske Bankin mukaan ensi vuonna päästään vain ”kituliaaseen kasvuun”.
Suomen haasteena ovat Danske Bankin ekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan kansainvälinen suhdannetaantuma ja oma rakennemuutoksemme
– Suomen viennin tukijalat horjuvat, muistutti Brotherus pankin suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Sekä elektroniikkateollisuus että metsäteollisuus ovat rakennemuutoksessa. Brotherus kertoi uskovansa metsäteollisuuden tuleviin innovaatioihin, mutta hänen muistutti, että rakennemuutoksen läpikäynti on hidasta.
Elektroniikkateollisuuden osalta on turha odottaa, että Nokian bulkkituotanto enää palaisi Suomeen. Sen sijaan uusia innovaatioita täytyy etsiä vaikkapa pelialalta.
Julkisen talouden elvytystoimet rakennusalalle olisivat Brotheruksen mielestä nyt perusteltuja. Työvoimaa ja kapasiteettia olisi tarjolla, ja lainakorot alhaiset.
Suomessa on tiukasti tuijotettu valtion velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen velkasuhde ei kuitenkaan näytä pahalta. Taloutemme keskeiset haasteet eivät Brotheruksen mielestä olekaan muutaman vuoden velkasuhteessa.
Huomio pitäisi Brotheruksen nyt siirtää lyhyen aikavälin kiristyksistä pitkän aikavälin kestävyysvajeeseen ja rakenneuudistuksiin. Esimerkkeinä hän mainitsi työurien pidentämisen ja maahanmuuttokysymykset.
Pitkät korot ja euriborit ovat hiukan nousseet kevään alhaisista lukemista. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei kuitenkaan usko nousun jatkumiseen lähitulevaisuudessa.
Hän arvioi euroalueen kriisimaiden tarvitsevan vielä pitkään rahapoliittista tukea eikä inflaatiopaineitakaan euroalueella hänen mukaansa näy.
Kuoppamäki uskookin Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pysyvän hyvin kevyenä vuoteen 2015 asti.