Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että tuoreen koronaelvytyspaketin lisäksi EU tulee tekemään lisää yhteisiä rahoituspaketteja. Aivan lähiaikoina niitä tuskin on luvassa.
– Tämä vie jo aika pitkälle. Se on ehkä päänavaus siihen, että EU tekee yhdessä jotain. Ei se viimeiseksi paketiksi jää. Ihan heti ole välttämättä tulossa toista.
EU-maiden päämiehet hyväksyivät viime torstaina 750 miljardin euron elvytyspaketin. EU-komissio lainaa rahaa markkinoilta ja jakaa sitä jäsenmaille lainoina ja avustuksina. Tarkoitus on paikata koronan aiheuttamia vaurioita EU-maiden talouksissa.
Kuoppamäki sanoo, että jatkossa EU saattaa turvautua täsmällisempään elvytykseen, jos käy ilmi, että talous ei lähde kasvuun.
– Ihan saman suuruusluokan pakettia en odottaisi. Tämäkin kattaa jo aika monta vuotta.
Danske Bank julkaisi tiistaina suhdanne-ennusteensa, jonka mukaan maailmantalous elpyy koronasta eritahtisesti. Kasvuluvut ovat suurimpia maissa, joissa romahduskin on ollut syvin, mutta toisaalta niillä kestää pitkään päästä koronaa edeltävälle tasolle.
Rokoteoptimismi piristää tunnelmia, mutta 2020 jää historiaan suurena ”koettelemusten vuotena”, Kuoppamäki sanoo. Talous supistuu tänä vuonna euroalueella 7 prosenttia, Danske Bank ennustaa.
Matkailu lisääntyy ensi vuonna voimakkaasti, mutta entiselleen matkailuvirrat eivät vielä palaa. Rahaa kuitenkin siirtyy tavaroiden kulutuksesta palveluihin. Euroalue kasvaa Danske Bankin mukaan 5 prosenttia vuonna 2021. Euroopan keskuspankin ohjauskorko pysyy matalalla ja inflaatiopaineet maltillisina.
Julkiset taloudet ovat velkaantuneet tänä vuonna nopeasti, ja Kuoppamäen mukaan se jatkuu ensi vuonna. Hän sanoo, että velalla voidaan nousta kuopasta ylös, mutta se ei paranna talouksien tuotantopotentiaalia, mikä on Euroopassa ollut ongelma.
– Velka ei ole varsinaisesti ongelma sillä tavalla, että mitkään kansainväliset sopimukset sitä rajoittaisivat tai että sitä ei nähtäisi tarpeellisena. Tulevaisuudessa suuri velka rajoittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa eikä sillä voida korvata rakenteellisia uudistuksia, joita Euroopassa tarvitaan.
Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 18 miljardia alijäämäinen ja ensi vuonna 11 miljardia. Danske Bankin mukaan on mahdollista, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lisää kautensa aikana menoja runsaasti, mistä seuraa, että kiristystoimet jäävät seuraavalle hallitukselle.
– Näin saattaa hyvin käydä, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Hänen mukaansa nykyhallituksen elvytys saattaa myös osua väärään ajankohtaan, koska ensi keväänä talouden odotetaan kasvavan nopeasti ilman julkista elvytystäkin.
Appelqvist huomauttaa, että lyhyellä aikavälillä ei ole juurikaan väliä, kuinka nopeasti julkinen talous velkaantuu.
– Yksittäisten vuosien isotkaan alijäämät eivät vaikuta kestävyysvajeeseen juuri mitään, koska se on monen vuosikymmenen laskelma.
Hänen mielestään hallituksen tulee muuttaa ajatteluaan siinä vaiheessa, kun rokote palauttaa talouden normaalitilaan. Sen jälkeen sen täytyy keskittyä pitkään aikaväliin.
Kuoppamäki sanoo, että julkistalouden vajeet eivät ole juuri nyt suurin ongelma, vaikka niitä jossain vaiheessa täytyykin purkaa.
– Suurin riski on, että Marinin hallitus ei saa aikaan rakenteellisia uudistuksia, joilla saataisiin potentiaalista tuotantoa tähän maahan.