Digitaalinen tuotanto helpottaa veronkiertoa, mutta yleensä verot maksetaan. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuoreessa digitaloutta koskevassa tutkimuksessaan.
Tutkimuksen mukaan digitaalisten tuotteiden arvonlisäverossa ei havaittu merkittävää verovajetta. Sen sijaan yhteisöveron vajetta oli vaikea arvioida, koska tilastoaineisto ovat puutteelliset.
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sanoo, että digitaalinen arvonluonti haastaa verojärjestelmät. Voittoja on vaikea verottaa, vaikka verolakeja noudettaisiinkin.
– Reiluuden näkökulmasta verotuksen pitäisi tapahtua siinä maassa, missä arvo syntyy, eikä yritysten kiinteiden toimipaikkojen mukaan. Nykyinen voittojen verotusoikeus on johtanut verokilpailuun ja digijättien liian kevyeen verotukseen, Valkonen sanoo.
Henkilöverotuksessakin veronkierto on mahdollista. Jos digitaalisella yrityksellä ei ole raportointivelvollisuutta siinä maassa, jossa se tuottaa palveluja, ja jos työntekijä jättää ilmoittamatta tulonsa, tapahtuu verojen välttelyä.
Etlan mukaan näin kuitenkin tapahtuu harvoin. Tieto perustuu alustatyöntekijöille tehtyyn kyselyyn.
– Pääsääntöisesti verot maksetaan lainsäädännön mukaisesti, Valkonen sanoo.
Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmää kehitetään parhaillaan niin, että kaikkia tuotteita verotettaisiin maissa, joissa niitä käytetään tai kulutetaan, Etla huomauttaa.
Etla teki tutkimuksen yhdessä konsulttiyhtiö PwC:n kanssa, ja tutkimuksen tilasi EU-komissio.
Etlan mukaan digitaalinen talous on kasvanut Suomessa hitaasti.
– Vuodesta 2010 vuoteen 2017 kasvua syntyi vain prosenttiyksikön verran, eli digitaalitalouden suhteellinen osuus on kasvanut hitaasti. On kuitenkin todennäköistä, että Covid 19 -pandemia on tänä vuonna lisännyt digitaaliteknologioiden hyödyntämistä ja nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin. Tämä näkyy myös verkkokaupan merkittävänä kasvuna, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski tiedotteessa.
Digitaaliset tavarat ja palvelut synnyttivät vuonna 2017 arvonlisää noin 21 miljardia euroa. Sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 11 prosenttia.