Euroopan neuvoston (EN) parlamentaarisen yleiskokouksen äskettäiset Venäjä-myönnytykset ovat saaneet hyvin ristiriitaisen vastaanoton eri puolilla Eurooppaa.
Venäjän edustajien äänioikeutta rajoitettiin Venäjän vallattua Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Yleiskokous päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen palauttaa Venäjän äänioikeuden järjestössä.
– Venäjän oikeuksia EN:n yleiskokouksessa rajoitettiin siksi, että se on loukannut räikeästi Euroopan neuvoston keskeisimpiä periaatteita. Vaikka Venäjä ei ole millään tavoin korjannut toimintaansa, Yleiskokous on nyt purkanut kaikki sille asettamansa sanktiot, Ukrainan Helsingin-edustuston väliaikainen päällikkö Ilja Kvas sanoo Verkkouutisille.
– EN tuli siten lähettäneeksi viestin, jonka mukaan Venäjä voi toteuttaa imperialistisia pyrkimyksiään ilman seuraamuksia, kunhan vain malttaa hetkisen odottaa.
Venäjä onnistui Kvasin mielestä juuri siinä, mihin se on ilmiselvästi jo viimeistään vuodesta 2015 alkaen tähdännyt. Ukrainaa EN:n yleiskokouksen äänestyspäätökset järkyttivät, mutta eivät oikeastaan yllättäneet. Kreml pelaa hänen mukaansa pitkää peliä, jolla se pyrkii jälleen kerran vähitellen murtamaan lännen yhtenäisyyden.
– Nyt yleiskokous on riisunut keinovalikoimastaan juuri ne pakotemekanismit, joiden avulla se on aiemmin kyennyt puolustamaan ihmisoikeuksia Euroopassa – myös Venäjällä, sanoo Kvas.
Venäjän duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski luonnehti ratkaisua tuoreeltaan ensimmäiseksi merkittäväksi askeleeksi kohti Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.
Kvas ei usko Venäjän ihmisoikeustilanteen ainakaan kohentuvan hurskaista toiveista huolimatta.
– Venäjä on omaa lainsäädäntöään muuttamalla tehnyt selväksi, ettei se aio jatkossakaan noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, hän huomauttaa.
Kvas pitää sinisilmäisenä toiveajatteluna sitä, että Venäjän käyttäytyminen muuttuisi yleiskokouksen ratkaisun myötä sovittelevammaksi.
– Heti sen jälkeen, kun yleiskokous oli ratkaisunsa tehnyt, Venäjän taholta alettiin esittää tulkintoja, joiden mukaan kyse oli askelesta kohti sitä, että kansainvälinen yhteisö tunnustaisi Krimin osaksi Venäjää ja purkaisi pakotteet, hän painottaa.
Kiristyksen makua
Ulkoministeriön Itä-Euroopan yksikön päällikön sijainen, lähetystöneuvos Päivi Nevala muistuttaa Suomen sitoutuneen EU:n kahden raiteen politiikkaan, jossa Venäjään kohdistetaan sen toimiin Krimillä ja Itä-Ukrainassa liittyviä sanktioita, mutta myös vuoropuhelua jatketaan mahdollisuuksien mukaan.
– Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen äänestystulokset eivät liity EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Pakotteet pysyvät voimassa, kunnes Venäjä on osaltaan toimeenpannut Minskin sopimukset ja Krim on palautunut takaisin Ukrainan hallintaan, Nevala korostaa.
Venäjä oli jäädyttänyt jäsenmaksunsa EN:lle ja toistuvasti uhannut eroavansa järjestöstä. Äänioikeuden palauttamisen kannattajat ovat korostaneet vuoropuhelun tärkeyttä, kun taas vastustajat varoittavat alistumisesta Venäjän kiristykseen ja kyyniseen manipulointiin.
Suurinta suuttumusta päätökset EN:n yleiskokouksen myönnytykset ovat herättäneet Ukrainassa, jonka alueita Venäjä pitää laittomasti hallussaan jo kuudetta vuotta ja jonka itäisissä osissa sota vaatii uusia kuolonuhreja edelleen miltei joka päivä.
Lue myös:
EN saattaa lieventää Venäjä-pakotteita – ”Kremlin kiristystä”