Kun Viron hallituksen kakkosmies, sisäministeri ja johtava populistipoliitikko Mart Helme sanoi kassatytön nousseen Suomen pääministeriksi, lausunnosta nousi kansainvälinen kohu. Sitä pyysivät pian anteeksi niin Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja pääministeri Jüri Ratas kuin lopulta – ilmeisen vastentahtoisesti – myös Helme itse.
Helmen johtama Ekre sanoo olevansa kansalliskonservatiivinen. Puolue määritellään usein oikeistopopulistiseksi, vaikka monet sen ajamista tavoitteista ovat pikemminkin vasemmistolaisia.
Suomalainen diplomatian konkari, ex-suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula arvioi Helmen puheiden vahingoittavan Viroa riippumatta siitä, miten niitä nyt selitellään.
Vaikka maa on kyennyt ällistyttävän nopeasti omaksumaan kaikkein edistyksellisimpiä kansainvälisiä vaikutteita, pinnan alla ovat Tuomi-Nikulan mukaan yhä läsnä sekä vuosikymmeniä kestänyt neuvostomiehitys että sitä edeltäneen ensimmäisen tasavallan demokratian suhteellinen hauraus.
Tuomi-Nikula tietää, mistä puhuu. Hän on toiminut muun muassa lehdistövirkamiehenä Lontoossa, EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä, ulkoministeriön viestintäjohtajana sekä Suomen suurlähettiläänä Roomassa ja Budapestissa.
– Viro on erinomainen esimerkki siitä, miten maassa tapahtunut positiivinen muutos maassa on heijastunut maan ulkoiseen kuvaan. Se on saattanut mennä välillä hieman överiksikin, kun virolaiset ovat taitavasti markkinoineet maansa myönteisiä kehityskulkuja varsinkin digitalisaatiokehityksen osalta, Tuomi-Nikula sanoo.
– Vaikka Viron saavutukset ovat verrokkimaihin nähden jopa suurenmoisia, maan positiivisessa maineessa on kyllä ollut mukana myös tietynlaista markkinointifuulaa. Maan digimenestystäkään ei ole kyseenalaistettu, vaikka perusteita sellaiseenkin voisi olla, hän toteaa.
Tuomi-Nikula uskoo, että Helmen retoriikka ei voi olla vaikuttamatta suomalaisten Viron ystävien asenteisiin ja ajatteluun.
– Tällaiset puheet taitavat herättää vannoutuneimmissakin Viron ystävissä syvää pohdintaa ja huolta, hän sanoo.
”Eikö Viro tarvitse ystäviä?”
Petri Tuomi-Nikula kertoo pitävänsä pitkän diplomaattiuransa jälkeenkin täysin selvänä, että jokainen valtio tarvitsee ystäviä. Mitä pienemmästä maasta on kyse, sitä kipeämmin se niitä tarvitsee.
– Jos Mart Helme arvioi niin, että tämä ei jostain syystä koske Viroa, hän on tietenkin vapaa ajattelemaan, kuten haluaa. Suomen osalta uskon ja haluan edelleen uskoa, että me tarvitsemme ihan kaikki hyvät ystävät, joita meille tarjolla on, Tuomi-Nikula sanoo.
– Eiköhän tämä viisaus päde jokseenkin kaikkiin maihin, enkä tiedä, miksi ihmeessä Viro olisi poikkeus, hän toteaa.
Virolaiskommentteja, joiden mukaan Helmen lausunnot olisivat päätyneet kansainväliseen levitykseen siksi, että joku olisi ne Virossa ”vuotanut”, Tuomi-Nikula pitää aikansa eläneinä.
– Meillä Suomessa taisi olla joskus 1970-luvun alussa vähän samantyyppistä ajattelua. Jotkut halusivat silloin ehkä ajatella, että se, mitä suomen kielellä sanotaan tai kirjoitetaan, ei leviä minnekään muualle, ellei joku sitä nimenomaan levitä. Niinhän asia ei tietenkään ole, hän toteaa.
Virolaisten on Tuomi-Nikulan mielestä turha kuvitella, etteivätkö Helmen johtaman Ekre-puolueen hallitusvastuu ja sen avainhenkilöiden lausunnot vaikuttaisi Viron kansainväliseen maineeseen.
Maakuva ei voi koskaan olla parempi kuin todellisuus kyseisessä maassa.
– Virolaiset, suomalaiset tai ketkä tahansa voivat tehdä vaikka millaisia kommervenkkeja ja mainoskampanjoita. Ne voivat lämmittää hetken. Loppujen lopuksi maakuvan määrittää vain se todellisuus, joka maassa vallitsee, eikä se Viron osalta näytä tällä hetkellä kovin hyvältä, sanoo Tuomi-Nikula.