Michael Isikoff ja David Corn ovat yhdysvaltalaisia tutkivia toimittajia, jotka ovat aiemmin kirjoittaneet muun muassa Irakin sodasta. Uusimmassa teoksessaan he keskittyvät tarkastelemaan mitä USA:n vuoden 2016 presidentinvaalien alla tapahtui. Tekijät haastattelivat yli sataa henkilöä, heihin kuului muun muassa Barack Obaman ja Donald Trumpin hallinnon virkamiehiä sekä tiedustelutahojen työntekijöitä.
Vuonna 2015 Trump käynnisti uransa suurimman projektin, voittaa vuoden 2016 USA:n presidentinvaalit. Joulukuussa 2015 hän johti republikaanien ehdokaskisaa 20 prosentilla. Tämä oli melkoinen saavutus, koska vielä puoli vuotta aiemmin häntä ei pidetty edes varteenotettavana ehdokkaana. Hänhän oli uransa aikana ryvettynyt useissa skandaaleissa. Lisäksi Trumpin monia lausuntoja pidettiin loukkaavina.
Kärjekäs kampanjointi kuitenkin tehosi, ehdokkaan tilaisuudet vetivät kuitenkin väkeä ja kannattajia löytyi etenkin maaseudun pienituloisista valkoihoisista äänestäjistä. Trump valittiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi, vastustajaksi tuli demokraattien Hillary Clinton.
Yhteydet Venäjälle
Vastustajat nostivat muun ohella esille myös Trumpin lukuisat yhteydet Venäjälle. Hänhän oli harjoittanut liiketoimintaa Venäjällä vuosia. Kiinteistöalalla ansioituneen miljardöörin yksi pitkäaikainen tavoite oli saada rakentaa Trump –torni myös Moskovaan, tämä hanke oli ollut käynnissä jo 1990-luvulta.
Edelleen huomiota herätti, miksi Trump värväsi Venäjä-mielisiä neuvonantajia ja ehdokas itse antoi toistuvasti suopeita lausuntoja Venäjän presidentti Vladimir Putinista.
Niin sanottujen asioista perillä olevien lähteiden mukaan Trump olisi Venäjällä käydessään sortunut lahjuksien antamiseen ja osallistunut seksijuhliin. Ydinväite oli, että Trumpilla ja Venäjän hallinnon välillä oli salaisia yhteyksiä. Todisteet kuitenkin puuttuivat.
Tietovuodot
Toukokuun lopulla 2016 paljastui, että venäläishakkerit olivat murtautuneet demokraattien kansalliskomitean (DNC) tietoverkkoon, jossa oli tietoja myös Clintonin kampanjasta. Julkisuuteen tieto levisi kesäkuun puolivälissä ja samoihin aikoihin varastettuja tietoja alkoi näkyä internetissä. Kyse oli tuhansista asiakirjoista.
Venäläiset kiistivät kaikki heihin kohdistuneet syytökset. Trumpin kampanjaorganisaation ensimmäinen reaktio oli syyttää DNC:ta lavastuksesta. Trump itse totesi heinäkuun lopulla, ettei oikein jaksanut uskoa venäläisten masinoineen tietomurtoa.
Keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Brennanin työryhmät keräsivät tietoa hallitukselle tarkempaa tietoa venäläisten operaatiosta. Hänen mielestään oli selvää, että venäläiset yrittivät vaikuttaa presidentinvaaleihin aggressiivisesti eri toimenpitein.
Myöhemmin saatujen tiedustelutietojen mukaan operaatiot olivat Putinin määräämiä tai ainakin hän valvoi itse niiden etenemistä. Epäselvää oli, mikä oli venäläisten ensisijainen tavoite. Presidentti Barack Obama järjesti useita kokouksia, joissa työstettiin vastatoimia.
Tietoja uusista tietomurtoyrityksistä vaaleihin liittyen tihkui koko ajan, esimerkiksi Illinoisissa ja Arizonassa äänestäjätietokannat olivat joutuneet kyberhyökkäyksen kohteeksi. Ennen vaaleja Clintonin vastaista propagandaa tuotettiin myös sosiaaliseen mediaan. Kirjassa esitetyn väitteen mukaan venäläiset trollit loivat tuhansia valetilejä Twitteriin ja tekeytyivät Yhdysvaltain kansalaisiksi. He arvostelivat kärkkäästi Clintonia ja esittivät hänet korruptoituneena poliitikkona.
Kohtalokas tapaaminen
Kesäkuun alussa 2016 Trump Towerissa New Yorkissa järjestettiin tapaaminen, missä kohtasivat Trumpin kampanjan ydinhenkilöt, kuten Donald Trump jr ja ehdokkaan vävy Jared Kushner. Etukäteen oli annettu ymmärtää, että venäläiset tarjoaisivat vahingollisia tietoja Hillary Clintonista. Merkittävin vieraista oli asianajaja Natalia Veselnitskaja, jolla oli kontakteja Kremliin.
Vastoin odotuksia vierailla ei ollutkaan tietoja Clintonista ja sen selvittyä Kushner poistui kesken kaiken huoneesta. Kokous oli siis epäonnistunut Trumpin sisäpiiriläisten näkökulmasta, mutta se kytki siitä huolimatta kampanjan Venäjän hallintoon. Ainakin tärkeimmät henkilöt Trumpin lähipiiristä olivat valmiita ottamaan kaiken mahdollisen, jopa ulkomaisen ja hämäräperäisen, avun vastaan.
Kesken vaalikampanjan vieraan valtion edustajien yhteydenotosta olisi pitänyt kertoa viranomaisille, mutta kukaan kokouksessa mukana olleista ei tehnyt sitä. Myöhemmin Trump jr puolustautui toteamalla, ettei kuunteleminen ole lainvastaista.
Trump voitti Clintonin niukasti ja tilanne oli kova pala demokraateille. Vaalitulosta selitettiin muun muassa Putinin sekaantumisella vaalien kulkuun. Trumpin mielestä kaikki keskustelu venäläisistä halvensi hänen kampanjaansa ja hän katsoi olevansa noitavainon kohteena, kuten toukokuussa 2017, jolloin Robert Mueller nimitettiin erikoissyyttäjäksi Venäjä –tutkinnan johtoon.
Muellerin Venäjä-tutkinnan mukaan Venäjä pyrki vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin, mutta tutkinta ei löytänyt pitävää näyttöä siitä, että presidentti Donald Trump tai hänen presidentinvaalikampanjansa olisi tietoisesti vehkeillyt venäläisten kanssa.
Michael Isikoff & David Corn: Venäläinen ruletti. Suomentanut Aura Nurmi. 430 sivua. Atena Kustannus Oy.
JARKKO KEMPPI