Suomalaista Ahlströmin teollisuussukua edustava A. Ahlström Oy:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Johannes Gullichsen arvostelee virolaisen kauppalehden Äripäevan haastattelussa suomalaista verotusta.
Häntä häiritsee erityisesti perintövero.
– Edes kommunisteilla Kiinassa ei ole sitä, tuhahtaa Gullichsen.
Gullichsen keskusteli hiljattain Ruotsin entisen sosiaalidemokraattisen pääministerin Göran Perssonin kanssa. Pääministerikaudellaan 1996–2006 Persson kuroi umpeen maan budjettivajeen ja palautti maan kunnollisen talouskasvun.
Perssonin johtamassa talous- ja yritysmyönteisessä verouudistuksessa Ruotsi muun muassa luopui perintöverosta.
– Puoli Sveitsiä ja Lontoota palasi takaisin Ruotsiin Perssonin verouudistuksen ansiosta, sanoo Gullichsen.
Gullichsenin mukaan sosiaalidemokraatit eivät ole taloudelle mitenkään ideologisesti vahingollisia.
– Isäni sanoi aina äänestävänsä sosiaalidemokraatteja. Ja minä kysyin, miksi niin. Hän vastasi, että Suomessa sosiaalidemokraatit ymmärtävät kapitalismia parhaiten. Koska, kun teollisuudelle menee hyvin, saavat myös ammattiyhdistykset osansa ja siten sosiaalidemokraatit omat äänensä. Näin ollen näiden kolmen välillä oli symbioosi, muistelee Gullichsen.
Hän ei ole kuitenkaan varma, että tämä periaate enää pätee nykyisen sukupolven sosiaalidemokraattien suhteen.
”Pääomalla on isänmaa”
Gullichsenin katsoo, että pääomalla on isänmaa. Hän valittaa, että sata vuotta sitten kaikki suurimmat suomalaisyritykset olivat perheyritykset, mutta ”nyt jäljellä ovat vain me Ahlströmit”.
Alkujaan Gullichsenien omistama Enso-Gutzeit kilpaili Ahlströmin paperitehtaiden kanssa. Suvut yhdistyivät, kun Johannes Gullichsenin Harry-isoisä avioitui Maire Ahströmin kanssa sen jälkeen, kun Gullichsenien Venäjän-liiketoimet paloivat bolševikkien valtaannousun myötä.
– Meidän mielestämme pääomalla on todellakin isänmaa ja meillä [Ahlströmin suvulla] on ollut suuri merkitys Suomen rakentamisessa. Nykypäivänä enemmistö suomalaisista ei näin suhtaudu – monille olemme vain kapitalistista vanhaa rahaa, joka tulee verottaa kuoliaaksi.
Gullichsen korostaa vanhojen perheyritysten omaavan tietyt arvot. Näistä yksi on sopeutuminen, jotta 1800-luvulla aloittanut yritys kasvaisi ja kykenisi pysymään kilpailun mukana.
– Kaikki lähtee lapasesta, jos muutumme vain koroilla eläjiksi, toteaa Gullichsen.
”Venäläiset ovat pelkureita”
Gullichsenin mukaan Suomella on ”universumin tirehtöörinä olemisesta krapula” ja nyt tulisi kääntää katse naapureihin eli Ruotsiin ja Viroon. Hän korostaakin, että nyt Pohjoismaista tulee puhua yhdessä Baltian maiden kanssa.
Hän arvostelee Suomen kylmän sodan aikaisia hallituksia, jotka olisivat voineet tukea enemmän Viroa. Hänen mukaansa suomettuminen meni liian pitkälle.
Gullichsen arvioi, että suomalaiset ovat olleet ylimielisiä Viron suhteen, koska ovat olleet vastaavasti samanlaisessa mutta käänteisessä suhteessa Ruotsiin.
Esimerkiksi Gullichsen myöntää itsekin ajatelleensa, että venäläiset eivät eroa toiminnaltaan muista, vaan ovat muiden tapaan ihmisiä ja puhuvat vain eri kieltä.
– Olen vihainen venäläisille, että he ovat antaneet sen pirun typerän hallituksensa olla olemassa. En ymmärtänyt aiemmin tarpeeksi hyvin, millaisia pelkureita he todellisuudessa ovat.