Eduskunnan puolustusvaliokunta korostaa lausunnossaan eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta puolustusliitto Natoa koskevassa päätöksenteossa.
– Nato-päätöksenteossa korostuu eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteistyö. Ylimpänä valtioelimenä eduskunnan osallistuminen Nato-asioihin tulee varmistaa.
– Erityisen tärkeää eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on Nato-jäsenyyden alkutaipaleella, sillä nyt omaksuttava toimintalinja tulee pitkälti määrittämään sitä, miten Nato-asioista eduskuntaa käytännössä informoidaan, valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toteaa tiedotteessa.
Valiokunta pitää luontevana sitä, että Suomen tarkempaa Nato-roolia linjataan ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen sekä puolustusselonteon kautta.
Kansainvälisen puolustusyhteistyön rooli Suomen puolustuspolitiikassa muuttuu merkittävästi liittymisen myötä. Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua liittokunnan rakenteiden ulkopuolisella sotilaallisella yhteistyöllä tavoitellaan yhteisen puolustuksen tehokkaampaa toimeenpanoa.
Puolustusvaliokunta huomauttaa, että yhteistyön avulla luodaan myös vaihtoehtoja sen varalle, että Naton konfliktiajan toiminta jostain syystä hidastuisi. Puolustusyhteistyöllä on mahdollista hakea tiettyjen valtioiden ja maaryhmien tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja.
– Suomen näkökulmasta puolustusyhteistyön edelleen kehittäminen erityisesti Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan kanssa on välttämätöntä, Häkkänen sanoo.
Valiokunta totesi vuosi sitten keväällä, että Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Valiokunta vahvisti aiemman kantansa siitä, että Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisesti ja ilman ennakkoehtoja.
Vasemmistoliiton edustaja Markus Mustajärvi jätti puolustusvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä.