Vihreiden kansanedustajana toimineen Jyrki Kasvin (1964-2021) muistelmateos Jyrki Kasvin kolme elämää (Docendo) julkaistaan tänään.
Jyrki Kasvi kirjoittaa pitkään kansanedustajien tilanteesta omassa ryhmässään. Hänen mukaansa monelle oma eduskuntaryhmä tarjoaa vertaistukea, kollegoja, joista tulee ystäviä ja uskottuja.
– Pelkässä samanmielisten seurassa on kuitenkin kuplautumisen riski, ja joskus on hyvä päästä avautumaan myös oman puolueen tai eduskuntaryhmän tekemisistä. Minulla oli ensimmäisellä kaudellani onnekseni ”vertaistukiryhmä”, jossa oli edustajia neljästä eri puolueesta: kokeneita ja meitä märkäkorvia, Jyrki Kasvi kertoo.
Hän kertoo ryhmän istuneen eduskunnan kahvilan Keltaiseen salonkiin ”lasilliselle skumppaa ja kuulumisille aina istuntokauden päättyessä ja muutenkin, kun siihen oli tarvetta tai tilaisuus”.
– Kukaan ei lähettänyt ”kokouskutsuja”, mutta jotenkin me vain löysimme aina toisemme, kun oli tarvis. Jos joku puuttui, tekstiviesti täydensi nopeasti joukon. Jos yksi lasillinen ei riittänyt esityslistan käsittelemiseen, aina jostain löytyi palaverisauna tai jokin vastaava tila, johon saatoimme kutsua itsemme parin viikon kuluttua iltaa istumaan ja tilata ovelle perhepitsoja.
Vertaisryhmässä osattiin hänen mukaansa olla myös luottamuksen arvoisia, vaikka muuten Kasvi sanoo eduskunnan olevan ”varsinainen juoruhenkilöiden pesä”.
– Aluksi kutsuimme ryhmäämme piloillamme Päiväkänniyhdistykseksi eli Päkäksi, mutta kun vihreiden puoluejohtaja Anni Sinnemäki sattumalta kuuli siitä, hän ilmoitti Anniksi harvinaisen tiukasti ja yksiselitteisesti, ettei enää koskaan kuule kyseistä sanaa, Jyrki Kasvi kertoo.
– Sen jälkeen olimme Kirjapiiri – joka keskittyi Champagnen alueen modernin ajan etiketteihin.
– Sinänsä Anni oli oikeassa. Oman porukan vitsiksi tarkoitetun nimen ei olisi tarvinnut lipsahtaa kuin yhden politiikan toimittajan korviin, ja olisimme olleet lööpeissä tai ainakin Suomen Kuvalehden Polkomissa. Ville Rannan pilakuva olisi kyllä ollut hauska nähdä, hän kirjoittaa.
Kasvin mukaan ”toki eduskuntatalossa osattiin ottaa ilo irti muutenkin, mutta onneksi talo ei enää minun kausillani ollut mikään vanhojen tarinoiden pullomeri, jossa edustajat eivät yöäänestyksissä aina osuneet äänestysnappeihin”.
– Eduskunta kuivui, kun puhemies (Riitta) Uosukainen lopetti yöäänestykset työjärjestystä luovasti soveltamalla. Hän keskeytti asioiden käsittelyn viimeisen puheenvuoron jälkeen ja jatkoi käsittelyä seuraavan täysistunnon alussa, jolloin vasta äänestettiin.
– Edustajat pääsivät lähtemään, kun omat puheenvuorot oli pidetty. Heidän ei tarvinnut jäädä odottamaan äänestyksiä esimerkiksi Storyvillen terassille tai torkkumaan työhuoneen sohvalle. Ilman Storyvillen terassia he eivät myöskään innostuneet pitämään vielä yhtä puheenvuoroa ja venyttämään kokousta.
– Pikkulintujen laulukerhon mukaan tilanteeseen oli ollut pakko puuttua, sillä joidenkin vanhempien edustajien terveys alkoi pettää toistuvasti valvottujen öiden vuoksi.