Eduskunnan täysistunnossa pidettiin Ukrainan sodan vuoksi keskiviikkona poikkeuksellinen kyselytunti, joka vietiin läpi nopeilla kysymyksillä ja vastauksilla ja vain puolen tunnin pituisena. Kansanedustajien eräitä kysymyksiä haittasi puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) poissaolo.
Keskustan Anu Vehviläinen kysyi aidon ja pitkän tulitauon saamisesta Ukrainaan, jota kautta saataisiin pysyvää ratkaisua.
– Samalla on huomattava se, että koko ajan on merkkejä ja keskustelua siitä, että tämä kriisi saattaisi laajentua myös muihinkin maihin Ukrainan ulkopuolelle, eikä vähiten sen takia, että Venäjä käyttää hyvin uhkaavan sävyisiä puheita ja ottaa esille jopa ydinasepelotteen, Anu Vehviläinen sanoi.
Hän kysyi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) Euroopan maiden ja lännen keinoja toimia, jotta sodan leviäminen pystyttäisiin estämään. Haavisto aloitti vastauksensa kertomalla ministerikokouksista, joihin on nyt osallistunut.
– Nato-kokouksessakin nousi aivan selvästi esille se, että Naton puolelta kriisiä ei haluta laajentaa. Nato ei halua olla osapuoli tässä kriisissä, pitää kiinni siitä periaatteesta. Yksittäiset maat tukevat Ukrainaa tässä, mutta ei nähdä tällaista Naton ja Venäjän vastakkainasettelua tässä tilanteessa. Mielestäni se on tärkeä periaate, Pekka Haavisto sanoi.
– Nato puolustaa omien jäsentensä aluetta, ja totta kai jos sinne kohdistuu hyökkäys, tulee sitten reagoimaan. Samalla meidän täytyy osoittaa tuki ja solidaarisuus Ukrainalle ja myös auttaa heitä tässä mahdollisessa neuvottelutilanteessa.
Haavisto mainitsi vahvojen pakotteiden käynnistämisen, jotka vahvistavat Ukrainan asemaa.
– Koetamme tukea näitä nyt alkaneita tulitaukoneuvotteluja ja mahdollisia rauhanneuvotteluja jatkossa.
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen sanoi olevan aivan perusteltua, että Suomi lisää valmistautumista yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen puolustamiseen. Niihin kuuluvat hänen mukaansa mahdollisiin kyberhyökkäyksiin, ”valtavaan disinformaatioon” ja hybridiuhkiin valmistautuminen.
Virolainen ihmetteli, ettei tällä hetkellä yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta puolustamisesta kyberympäristössä vastaa mikään taho yksiselitteisesti. Toimivaltuudet jakautuvat eri toimijoille. Hän kysyi pääministeriltä, miten kyberpuolustamisen valtiollista koordinaatiota parannetaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että ”tämä on kokonaisuus, josta itsekin kannan syvästi huolta”. Hänen mukaansa Suomi on varautunut, mutta pitää tarkasti katsoa, olemmeko varautuneet riittävän hyvin.
– Meidän pitää selvittää kaikki lainsäädännölliset kysymykset. Toki tätä työtä on jo aikaisemmin tehty, mutta nyt meidän pitää katsoa tätä myös täysin uudenlaisesta näkökulmasta, Marin totesi.
– Onko siellä aukkoja? Jos on, ne pitää pystyä tilkitsemään – ja nopeasti. Meidän pitää myös varmistaa se, että ei vain tämä julkinen infrastruktuuri vaan myös yksityinen infrastruktuuri olisi mahdollisimman hyvin varautunut kaikenlaisiin tilanteisiin.