Suomen turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän selonteon valmistelutyötä avataan julkisuuteen toistaiseksi niukasti.
Eduskuntaan lähiviikkoina tulevasta selonteosta halutaan kuitenkin tiivis, vaikka siinä on määrä käsitellä paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan niin sanottua ”kovaa ydintä”, myös Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan Suomeen kohdistuvia taloudellisia heijastusvaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selonteon aihekokonaisuus kytkeytyy lähtökohtaisesti kolmen – jo aiemmin hyväksytyn – selonteon ”tontille” liittyen niin Suomen ulkoiseen kuin sisäiseenkin turvallisuuteen. Kukin näistä on jo itsessään yli 50 sivun mittainen. Kansanedustajissa onkin herättänyt jossain määrin huolta, ettei ajankohtaisselonteosta tule liian laaja, johon olennainen hukkuu. Osalle tuntuisi riittävän hyvin 20 sivun tiivistys.
– Tavoitteena on mahdollisimman tiivis selonteko. Lopullinen sivumäärä selviää prosessin edetessä, kommentoi poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ulkoministeriöstä Verkkouutisille sähköpostitse.
Hän ei ottanut tarkemmin kantaa siihen, onko selonteosta odotettavissa sivumäärältään kymmenen, viidenkymmenen tai kenties sadan sivun mittainen kokonaisuus.
Sumuvuori toimii myös varapuheenjohtajana selonteon koordinaatioryhmässä, jonka tarkoitus on yhteensovittaa eri ministeriöistä sekä ministeriryhmistä tuleva selonteon sisältö, varmistaa poikkihallinnollinen yhteistyö sekä huolehtia selonteon aikataulusta.
Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Hän johtaa lisäksi ulkoministeriön työryhmää selonteon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten osioiden valmistelemiseksi. Työryhmässä on mukana edustus myös tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansliasta ja puolustusministeriöstä.
– Työryhmään osallistuu edustajat (virkamiehiä ja/tai erityisavustajia) tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansliasta, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimista ja ulkoministeriöstä, sanoo Sumuvuori.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) sekä varautumisen, oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden, digitalisaation ja julkisen kehittämisen ministeriryhmät käsittelevät omien vastuualueidensa asioita.
Ajankohtaisselontekoon tulee siis jo edellä mainitun ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi kolme muutakin osiota, joista yksi käsittelee Venäjän käynnistämän sodan heijastusvaikutuksia Suomen talouteen, kysymyksiä huoltovarmuudesta ja varautumisesta sekä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Tämän kokonaisuuden valmistelutyöstä vastaa vastikään maaliskuussa nimitetty varautumisen ministeriryhmä, jota johtaa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Toinen osio käsittelee rajaturvallisuuden kysymyksiä ja Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista. Tämän kokonaisuuden valmistelusta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä. Sen puheenjohtajana toimii oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Kolmas osio käsittelee kyberturvallisuutta ja valmistelutyötä johtaa kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) vetämä digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä.
Koordinaatioryhmän varapuheenjohtaja Sumuvuori ei ottanut kantaa eri osioiden painoarvoon tai siihen, miten iso fokus selonteossa on neljännen osion ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisella arviolla:
– Kyseessä on ajankohtaisselonteko, jossa tarkastellaan muuttunutta turvallisuus- ja toimintaympäristöä.
Selonteossa ei oteta suoraan kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, mutta eduskuntakäsittelyn yhteydessä kansanedustajille on tarkoitus antaa mahdollisimman laaja-alaista ja syvällistä tietoa sen vaikutuksista. Käytännössä tämä tapahtuu selonteon käsittelyn yhteydessä valiokunnissa, joihin saapuu kuultavaksi asiantuntijoita.
Sumuvuoren mukaan eduskunta päättää, mihin eri valiokuntiin tuleva selonteko lähetetään käsiteltäväksi.
– Selonteko eduskunnalle huhtikuun alkupuolella. Eduskunta päättää omasta käsittelystään ja sen aikataulusta.