Edward Lucas suree: Länsi on aina valinnut viivyttelyn

Asiantuntijan mukaan hävittäjäpäätöksen olisi voinut tehdä puolitoista vuotta sitten.
Venäjän tuhoamia asuinrakennuksia Ukrainan Izjumissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / SERGEY BOBOK
Venäjän tuhoamia asuinrakennuksia Ukrainan Izjumissa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / SERGEY BOBOK

Britannialainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Edward Lucas toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa kirjoituksessaan, että vaikka Alankomaiden ja Tanskan päätös antaa Ukrainalle hävittäjiä on tervetullut, on sen viivästyminen raivostuttavaa.

– Koulutus kestää kuukausia, ja päätös olisi voitu tehdä jo 18 kuukautta sitten tai jopa aikaisemmin. Tämä on sama surullinen tarina, jonka olemme nähneet panssarivaunujen, ilmapuolustusjärjestelmien, tarkkuusammusten ja muiden aseiden kohdalla, Lucas toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Samalla, kun länsimaat epäröivät, venäläiset loivat miinakenttiä ja ukrainalaiset kuolivat, hän jatkaa.

Lucas muistuttaa, että Vladimir Putin on syypää Ukrainan sodan korkeisiin uhrilukuihin. Länsimaiden johtajat ovat kuitenkin hänen mukaansa osasyyllisiä, sillä he eivät onnistuneet pysäyttämään tätä.

Rauhansopimus, jossa Ukraina saisi jäsenyyden Natossa tai muut vastaavat turvatakuut vaihdossa Venäjän miehittämistä toimisi ainoastaan siinä mielessä, että Ukraina saatettaisiin kyetä pakottamaan sen hyväksymiseen.

– Se ei kuitenkaan toimisi laajemmassa mielessä. Venäjä pitäisi sitä voittona. Se hyökkäsi toiseen maahan ja valtasi alueita. Länsi räpäytti silmiään ensin. Putin vaatisi vapautusta syytteistä. Länsimaat olisivat ehkä väliaikaisesti ratkaisseet Ukraina-ongelmansa, mutta eivät sitä paljon suurempaa ongelmaa, joka on sen taustalla, Lucas toteaa.

– Länsimaat ovat 1990-luvulta lähtien voineet valita, puututaanko Venäjän toimiin nyt vai myöhemmin. Ne ovat aina valinneet viivyttelyn, ja sen seurauksena uhka on vain pahentunut, hän huomauttaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tämä kerta ei olisi erilainen. Miksi Kreml uskoisi, että Nato olisi tosissaan puolustamassa Ukrainaa tulitauon jälkeen? Jos länsiliittouma ei ole valmis ottamaan riskiä Venäjän eskalaatiosta aseellisen tuen kautta, miksi se olisi valmis ottamaan riskin suorasta yhteenotosta? Putin saattaisi itse asiassa perustellusti epäillä, olisiko Nato tosissaan puolustamassa yhtäkään jäsenmaataan, Lucas jatkaa.

Asiantuntijan mukaan ratkaisu tilanteeseen on yksinkertainen: sellainen asetuki, joka mahdollistaa Venäjän kukistamisen.

– Voitto on yhä saavutettavissa. Mutta meidän on haluttava sitä yhtä paljon kuin ukrainalaistenkin.

Mainos