Tampereen pormestari ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen on kirjoittanut blogitekstin tilanteesta, jossa rakkaan ihmisen haastava elämäntilanne koskettaa koko hänen lähipiiriään.
– Emminä, ja elä nyt. Ei ny tehrä tästä numeroa. Tähän tamperelaisille tuttuun sanontaan saattaa toisinaan törmätä, kun auttaa läheisiään.
– Moni vanhenevia läheisiään auttava on saattanut huomata, että avun vastaanottaminen on joskus korkean kynnyksen takana. Oma ikääntyminen ja avun tarvitseminen ei aina ole ihan helppoa hyväksyttävää. Kun jalka on nyrjähtänyt, apua kotiin ei muka tarvita tai huolita. Yritä siinä sitten inttää vastaan, että ei tämä nyt oikein konkkaamallakaan järjesty.
– Tavallaan ymmärrän. Ei kukaan halua olla taakka. Avun vastaanottaminen ei kuitenkaan tarkoita, että joku olisi taakka. Se tarkoittaa taakan pienentämistä, Anna-Kaisa Ikonen toteaa.
Eduskuntaan Pirkanmaalta pyrkivän Ikosen mukaan rakkaat ikäihmiset ovat huolehtineet meidän puolestamme vuosikymmeniä. Nyt on meidän tehtävämme huolehtia teidän puolestanne.
– Me haluamme, että te saatte parhaan mahdollisen vanhuuden ja parhaat mahdolliset palvelut.
Arvokas vanhuus luodaan Anna-Kaisa Ikosen mukaan kuuntelemalla ihmistä itseään. Itsemääräämisoikeus on pyhä ja hyvä arki tai siinä tärkeät asiat jokaiselle erilaisia.
– Yhdelle tärkeää on ulkoilla, toiselle kirjat, tietyt herkkuruuat tai oman kodin turva. Tätä meidän pitää kunnioittaa ja tukea turvallisessa arjessa parhaan kykymme mukaan.
– Palveluita pitää tarjota arvostavasti ja ihmistä kuunnellen. Niiden pitää myös olla sujuvasti, ymmärrettävästi ja helposti saatavilla. Se varmasti osaltaan madaltaa kynnystä ottaa tukea vastaan tai sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, jossa kotona ei ehkä enää yksinkertaisesti pärjää.
Kokoomuksen varapuheenjohtajan mukaan hänen puolueessaan katsotaan, että ympärivuorokautinen hoito, asumispalvelut, kotihoito ja omaishoito on laitettava kuntoon kokonaisuutena. On huolehdittava aktiivisen, itselle sopivan elämäntavan ylläpidosta ja myös omaishoitajien jaksamista on tuettava.
– Ikääntymistä tai elämän haastekohtia mietittäessä on hyvä muistaa, että yhden vaikea elämäntilanne koskettaa usein myös monia läheisiä. Me kannamme huolta läheisistämme ja haluamme auttaa. Vaikkapa ikääntyvän rinnalla kulkeminen ei ole aina yksinkertaista, varsinkin jos läheinen asuu kauempana. Etenkin muistisairaiden kaukana asuvien läheisten voi olla vaikea vaikkapa varmistaa, onko lääkkeet oikeasti otettu. Siksi palveluverkostossa navigoimisen ja tiedon saannin on oltava helppoa myös läheisille, jotta he osaavat tukea läheisiään palveluiden löytämisessä ja kenties uuteen elämäntilanteeseen sopeutumisessa, Anna-Kaisa Ikonen toteaa.
– Vastaava koskee esimerkiksi mielenterveysongelmia. Etenkin niissä apua pitäisi saada nopeasti ennen kuin ongelmista tulee vuoria. Vaikkapa masentuneelle apua kaipaavalle kuukausi on pitkä aika, ja avun etsiminen jopa ylivoimainen ponnistus. Lasten ja nuorten tapauksessa vanhemman hätä voi olla uskomattoman kova.
Ikonen oli työuransa alussa töissä mielenterveysasioiden parissa järjestössä. Se opetti erilaisen tuen verkoston nopeaan piiriin pääsemisen merkityksen.
– Jokaisen mielenterveyshuolet ovat omanlaisiaan, mutta yhteistä kaikille on se, että nopeus niiden hoidon aloittamisessa on valttia. Joskus avuksi on muutama matalan kynnyksen keskustelukerta, mutta joku toinen saattaa kaivata syvällisempää terapiaa.
– On aika luoda Suomeen vihdoin terapiatakuu. Lisäksi mielenterveyspalveluita ylipäätään on parannettava. Tämä on järkevää paitsi ihmisen itsensä, myös yhteiskunnan kannalta. Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja etenkin työeläkkeelle jääneistä nuorista aikuisista enemmistöllä eläkkeen syy liittyy mielenterveyteen. Yleisimmin syy on masennus.
Anna-Kaisa Ikosen mukaan ”ei ole oikein hukata ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle siksi, että ongelmat ehtivät kasautua liian suuriksi tai apua ei saa oikeaan aikaan. Yhteiskuntana se on meille myös täysin järjetöntä. On paljon fiksumpaa sijoittaa mielenterveyspalveluiden parantamiseen ja avun tarjoamiseen. Se auttaa paitsi ihmistä, myös hänen läheisiään – ja koko yhteiskuntaa”.
– Jokainen meistä kohtaa elämässään huolia ja haastavia tilanteita, itse tai läheistensä kautta. Kenenkään ei pidä joutua selviytymään näistä vaikeuksista yksin. Kenenkään ei myöskään pidä joutua tukemaan haastavassa elämäntilanteessa olevaa yksin tai kokea taistelevansa hallitsemattomassa viidakossa. Jokainen meistä haluaa pitää huolta läheisistään ja saada heille parhaan ja oikeanlaisen hoidon. Nyt on oikea aika varmistaa se.