Vääksyn lääkärikeskuksen toimitusjohtajan Tiina Wangelin mukaan yritys saattaa jättäytyä valinnanvapauden ulkopuolelle.
– Olemme miettineet, että me emme ehkä olisi lähdössä kapitaatiokorvausperusteiseen piiriin ollenkaan. Meillä lääkärit ja fysioterapeutit ovat ammatinharjoittajia, ja kaikki pitäisi neuvotella heidän kanssaan uudestaan. Jos on tietty korvausperuste, niin minä en voi yrityksen johtajana määrätä heidän palkkiotaan, vaan he määrittelevät sen itse yrittäjinä, Wangel perustelee.
Vääksyn lääkärikeskuksessa työskentelee noin 25 henkilöä: yleislääkäreitä, erikoislääkäreitä, terapeutteja ja hoitajia. Yrityksessä ei ole sosiaalityöntekijää, jota sote-keskukselta edellytetään.
Hallitus julkisti ennen joulua ratkaisunsa siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus toteutetaan. Uudistuksen jälkeen julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat tarjota maakuntien lisäksi myös yritykset ja järjestöt. Palvelun hinta on asiakkaalle sama tuottajasta riippumatta. Sote-keskuksille maksetaan ennalta määrätty korvaus pääasiassa asiakasmäärän ja asiakkaiden iän perusteella.
Vääksyn lääkärikeskus jatkaisi uudistuksen jälkeenkin toimintaansa.
– Pysyisimme täysin yksityisenä ilman mitään julkisrahoitteista korvausta. On vielä sellaisiakin ihmisiä, jotka haluavat maksaa itse ja hankkia palvelun katsomastaan paikasta ja sillä ajalla kuin heille sopii, Wangel uskoo.
Asikkala on 8 500 asukkaan kunta, ja Vääksyn lääkärikeskukselle tulee nykyisin asiakkaita koko Päijät-Hämeen alueelta ja sen ulkopuoleltakin.
– He haluavat tulla tietylle lääkärille ja hakevat tiettyä palvelua. Me olemme niin pieni toimija, että olemme aika joustava ja ketterä verrattuna isompaan organisaatioon. Voimme nopeasti lisätä ajanvarausaikoja ja pidentää aukioloa, eikä meidän tarvitse kysyä lupaa ylemmältä johtoportaalta. Voimme muuttaa suunnitelmaa sen mukaan, miltä päivä näyttää. Sen takia asiakkaita on riittänyt.
Kela-korvaukset pienentyneet jatkuvasti
Vääksyn lääkärikeskuksen asiakkaista 90 prosenttia maksaa nykyisinkin hoitonsa itse, loput maksaa yritys tai vakuutusyhtiö.
Kelan potilaalle maksama korvaus yksityisistä lääkäripalveluista on pienentynyt jatkuvasti. Esimerkiksi fysioterapiakäynnistä Kela-korvaus on tällä hetkellä seitsemän euroa.
– Ymmärrän, että seitsemällä eurolla on jollekin asiakkaalle iso merkitys, mutta toiselle sillä ei ole mitään merkitystä. Kun korvausta maksetaan seitsemän euroa, kuinka paljon siihen menee Kelan työntekijöiden aikaa, kun he käsittelevät korvaushakemuksen? Olen monesti miettinyt, onko ajankäyttö suhteessa korvausmäärään enää tätä päivää, Wangel sanoo.
Hän ihmettelee, että miten rahat riittävät, jos kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kohta valinnanvapauden piirissä. Tähän asti ihmiset ovat käyttäneet aika paljon omaa rahaansa yksityiseen terveydenhoitoon. Esimerkiksi monet naiset käyvät yksityisellä gynekologilla tarkastuksessa ja maksavat sen pääosin itse.
– Toki sillä lailla rahat saataisiin riittämään, jos fiksut virkamiehet ja -naiset osaisivat rajata sen, mikä oikeasti kuuluu valinnanvapauden piiriin eli mitä palveluita kapitaatiokorvauksella saa. Muutoinhan paletti voi räjähtää käsiin. Eihän yhteiskunnan rahat tule millään riittämään, Wangel ihmettelee.
Hänen mielestään ensiksi pitäisi rajata, mitä perustasoon kuuluu, eli käsittääkö valinnanvapaus esimerkiksi flunssan, kurkkukivun ja silmätulehduksen.
– Toisaalta jos (palveluntuottajille maksettava) korvaussumma on liian pieni, eihän sillä saada laadukasta hoitoa, Wangel toteaa.