Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suomalaistuomari Pauliine Koskelo pitää erittäin huolestuttavana EU:n jäsenvaltioiden oikeusvaltiorikkomuksia koko unionin toimivuuden kannalta tulevaisuudessa. Käytännössä ongelmat koskettavat lähinnä Unkaria ja Puolaa.
Koskelo piti asiasta painavan puheenvuoron oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa tänään torstaina Säätytalolla Helsingissä.
– Ongelman pahin puoli on siinä, että unioni on liian huonosti varmistettu tällaisia systemaattisia oikeusvaltiorikkomuksia vastaan. Keinovalikoima on riittämätön. Mahdollisuus jäsenvaltion erottamiseen unionista ei siihen ylipäänsä sisälly. Tällöin joudutaan siihen, että oikeusvaltioperiaatteisiin sitoutuneet jäsenvaltiot ovat jäämässä loukkuun. Se on synkkä ja kohtalokas tilanne. Ulospääsytienä olisi vain se, että oikeusvaltioperiaatteisiin sitoutuneet valtiot itse jättäisivät unionin ja perustaisivat keskenään uuden, vahvemmin turvatun yhteisön. Se ei taida olla realistinen näkymä, Koskelo katsoi.
Koskelo totesi toivoksi näin ollen jäävän, että ”korjausliike kaikkinaisista esteistä huolimatta tapahtuisi asianomaisten jäsenvaltioiden kansan voimin”, mutta:
– Pidemmällä tähtäimellä unioni ei kuitenkaan voi jatkua ilman, että sen oikeudellisen perustan ytimen valuviat korjataan. Muuten oikeusvaltio menetetään. Se ei voi olla voimassa vain osassa unionia.
Koskelo arvioi, että Suomenkin näkökulmasta tämän hetken akuuteimmat oikeusvaltion huolenaiheet koskevat juuri Euroopan unionia.
– Jos oikeusvaltio pettää jossakin, ei ole takeita unionin oikeuden korrektista soveltamisesta, koska unioni rakentuu oikeusjärjestelmänsä varaan. Se rapautuu, mikäli unionin oikeuden toimeenpanoon ja soveltamiseen ei voida luottaa.
Koskelo piti myös kestämättömänä sitä, että yhteisistä varoista subventoidaan hallituksia, jotka niin fundamentaalisesti rikkovat unionin yhteisesti sovittuja perusperiaatteita.
– Hyötyjen nauttiminen voiden sitoumusten hylkäämisestä huolimatta ei voi olla hyväksyttävää. Sekin vie pohjan koko unionin olemassa ololta.
Keskustelukulttuuri raaistunut
Koskelon mielestä on myös silmiinpistävää, miten nopeasti oikeusvaltion alasajo niin Unkarissa, Puolassa kuin Turkissakin on edennyt. Se kertoo ylipäänsäkin oikeusvaltion riskialttiudesta.
– Unkarissa eritysipiirteenä on lisäksi nykyisen valtapuolueen saavuttama superenemmistö, jonka turvin keskeiset muutokset voitiin sementoida perustuslain tasolla, mikä nostaa mahdollisten tulevaisuuden korjausliikkeiden kynnyksen erityisen korkeaksi.
Pauliine Koskelo varoitti puheenvuorossaan myös yhteiskuntien sisäisestä jakaantumisesta, mitä hän piti yhtenä keskeisenä vaaratekijänä:
– Ristiriidat ovat osa yhteiskuntaa, mutta jos ne muuttuvat niin syviksi, ettei asioita enää kyetä ratkomaan demokraattisen järjestelmän kautta, itse demokratia joutuu uhan alle. Yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelukulttuurin raaistuminen on tältä kannalta vaarallinen ilmiö.
Koskelo nosti tähän liittyen esiin myös sosiaalisten medioiden roolin sekä algoritmien toiminnan.
– Tiedämme myös, että on ulkopuolisia voimia, jotka hyödyntävät uusia kommunikaatiomuotoja tarkoituksena provosoida yhteiskuntiemme sisäisiä jakolinjoja ja ristiriitoja sekä mainipuloida informaatioympäristöä, poliittisia prosesseja ja vaalejakin.