Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 1,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
– Vaikka kasvu on nyt selvästi lähtenyt liikkeelle, suureen riemuun ei vielä ole aihetta. Talouskasvun vahvistuminen on hyvä asia, mutta bruttokansantuote supistui edelleen verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Viennin volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 8,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja samaan aikaan tuonnin volyymi kasvoi 1,1 prosenttia.
Tämä vahvistaa Malisen mukaan kuvaa siitä, että talouden toipuminen Suomen päämarkkina-alueilla alkaa näkymään meilläkin ja Suomen teollisuus saa vähitellen vauhtia globaalin talouden toipumisesta.
Yksityinen kulutus kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia tammi-maaliskuun tasolta.
– Kuluttajien epävarmuus huomioon ottaen kasvu on kohtuullista. Paljon on nyt kiinni siitä, ymmärtävätkö kuluttajat tilanteensa parantuneen inflaatio sulaessa, ostovoiman kasvaessa ja korkojen laskiessa. Mikäli näin ei tapahdu ja kotimarkkinat eivät toivu, talouden kasvu tulee jäämään vaisuksi, Malinen varoittaa.
Malinen huomauttaa, että suomalaisten kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa.
– Kuluttajat vaikuttavat olevan turhankin pessimistisiä ja keräävät varmuuden vuoksi puskuria pahan päivän varalle sen sijaan, että kuluttaisivat normaalisti. Tässä tilanteessä sunnuntaina voimaan tuleva ALV:n ylisuuri korotus on myrkkyä, Malinen arvioi.
Hänen mielestään julkisen talouden tervehdyttämisen kannalta arvonlisäveron korotus olisi voitu aivan yhtä hyvin toteuttaa vuoden 2025 alussa, jolloin talouden kasvu olisi ollut selvästi vahvempaa.
– Toisaalta arvonlisäveron noston vaikutuksia ei pidä yliarvioida. Ei ALV:n nosto taloutta takaisin taantumaan paina, Malinen toteaa.