– Hallitus luottaa liikaa palkkatuen työllistävään vaikutukseen. Tutkimusten mukaan yksityiselle sektorille maksetun palkkatuen vaikutus työllisyyteen on kyllä positiivinen, mutta pienehkö, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi.
Hän ruotii tässä Taloustaidon blogissaan pääministeri Antti Rinteen ensimmäistä budjettia. Kotamäki huomauttaa, ettei budjetin liitteiden mukana julkaistu yhtäkään vaikutuslaskelmaa.
– Onko hallitus todella tehnyt päätöksensä ilman tietoa vaikutuksista? Toivottavasti ei.
Mauri Kotamäki kutsuu hallituksen toimintaa vanhanaikaiseksi.
– Asiantuntijoiden on vaikea arvioida toimenpiteitä, joiden taustoja ei kunnolla ole avattu. Viestintästrategia sekin, mutta yleensä laskelmien panttaaminen ei ole hyvä idea, Kotamäki sanoo.
Hän luonnehtii budjetin olevan isossa kuvassa tyyppiä ”kaikkea kaikille”. Ekonomistin mielestä budjetin perusteella on vaikea sanoa, mikä on hallituksen talouspoliittinen linja vai onko sitä ollenkaan.
– Budjetti herättää epäilyjä, onko hallitus hyvässä vauhdissa kohti itse asettamiaan tavoitteita vai ei. Työllisyyttä potentiaalisesti kasvattavat toimenpiteet ovat vielä tässä vaiheessa ympäripyöreitä. Sen sijaan työnteon kannustimia hallitus heikentää mm. perusturvaa ja kansaneläkettä korottamalla sekä purkamalla kiistellyn aktiivimallin. Mahdollisesti järkeviä uudistuksia, mutta työllisyystavoitetta ne vievät väärään suuntaan, Mauri Kotamäki toteaa.
Hän huomauttaa mielenkiintoisena yksityiskohtana, että hallitus korottaa euromääräisesti enemmän suuria työttömyyspäivärahoja kuin pelkkää työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavien turvaa.
Investoinnit ja ikääntyminen
Mauri Kotamäen mukaan hallituksen budjetissa tarjotaan kovin vähäisiä ratkaisuja Suomea vaivaavaan investointilamaan.
– Esimerkkeinä määräaikainen kaksinkertainen poisto-oikeus sekä määräaikainen tutkimusyhteistyökannustin. Edellä mainituissa toimissa ei ole mitään vikaa, mutta ei niillä kuuhun mennä. Investointipaketti oli pettymys, koska toivoin jotain radikaalimpaa.
Kotamäki nostaa esiin myös väestön ikääntymisen myötä heikkenevän huoltosuhteen ja tämän julkisen talouden tasapainolle luomat paineet.
– Kuntapuoli on jo nyt kovin alijäämäinen ja velvoitteiden määrä senkun lisääntyy. Silti tämäkin budjetti kasvattaa pysyviä julkisia menoja 1,1 miljardilla eurolla. Toki tulopuolikin kasvaa, mutta ei yhtä paljon. Kokonaisuudessaan jo valmiiksi mittava julkinen sektori paisuu entisestään, Mauri Kotamäki toteaa.
– Tulevaisuudessa alijäämän umpeen kurominen on entistä vaikeampaa, ei helpompaa. Hallituksen budjetti ei tuo helpotusta tähän, hän jatkaa.
Ekonomisti Kotamäen mukaan on hyvä pitää mielessä, että hallitus on jo kuluttanut suurimman osan ohjelmassaan linjaamastaan pysyvien toimenpiteiden listasta.
– Hetimiten on alkanut spekulaatio, että mitä vuosien 2020–2022 budjeteista sopii odottaa. Yksi arvaus on, että hallituksen mukaan toimenpiteet tulevaisuudessa tulevat olemaan käänteen tekeviä ja fantastisia.
– Minä veikkaan, että jos hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa, niin edessä on kolme vuotta kenties vähävaikutteisia budjetteja, joita yritetään puhejudoilla kääntää paremmiksi, kuin mitä budjetit oikeasti ovatkaan.