Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen avaa Twitterissä työllisyysasteen laskemista ja siinä käytettyjä asteikkoja. Hän huomauttaa, että yleinen tilastovirhe on sotkea 20-64-vuotiaiden työllisyysaste ja 15-64-vuotiaiden työllisyysaste.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus pohjaa ohjelmansa sille oletukselle, että 15-64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tämän yhteydessä on yleisesti puhuttu 60[nbsp]000 työllisestä lisää vaalikauden loppuun mennessä. Luku toistui esimerkiksi tuoreen valtiovarainministeri Mika Lintilän Helsingin Sanomien haastattelussa.
Olli Kärkkäisen mukaan tämän vuoden tasolla laskettuna 75 prosentin työllisyysasteen (15-64) saavuttaminen vaatisi kuitenkin noin 100[nbsp]000 uutta työllistä. 60[nbsp]000 työllisen lisäyksen pohjana on käytetty ennustetta, jonka mukaan työllisten määrä nousee vaalikaudella 40[nbsp]000:lla. 75 prosentin työllisyysaste merkitsisi siis kuitenkin kokonaisuudessa tämän vuoden tasoon 100[nbsp]000 uutta työllistä.
– Tämä sama työllisyyden lisäys 20-69 -ikäluokassa tarkoittaisi työllisyysasteen nousua 69,6 % —> 72,5 %, Kärkkäinen avaa.
SK:n pääkirjoituksessa on melko yleinen työllisyystilastovirhe; tässä viitatut Ruotsin ja Saksan työllisyysasteet on eri ikäluokasta (20-64 v) kuin Suomen työllisyysastetavoite (15-64 v). Vertailukelpoiset työllisyysasteet on
Ruotsi: 77,5 %
Saksa: 75,9 % https://t.co/tNxNb2lbed pic.twitter.com/Bp235MITPq— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) June 7, 2019
Päivän #oikaisu: "Hallitusohjelman menolisäykset aiotaan rahoittaa pitkälti niin, että hallituskauden lopussa on 60000 työllistä enemmän kuin nyt."https://t.co/QXFqXjvY4g
Pitäisi olla +100000. Pohjassa (JTS 2020-2023) oletus +40000. https://t.co/pvUaoLbZQZ
— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) June 8, 2019
Tämän vuoden tasolla laskettuna 75 % työllisyysasteen (15-64) saavuttaminen vaatisi noin 100 000 uutta työllistä. Tämä sama työllisyyden lisäys 20-69 -ikäluokassa tarkoittaisi työllisyysasteen nousua 69,6 % —> 72,5 %.
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) June 7, 2019