Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan julkisen talouden keskustelussa pyörivät vakioteemat kuten työn tarjonnan lisääminen ja sote-uudistus ovat jättäneen varjoona tärkeämmän uudistustarpeen.
– Suomessa puhuttiin 1980-luvun lopussa hallitusta rakennemuutoksesta. Rakenne muuttuikin, toisaalta laman tuoman konkurssiaallon myötä, toisaalta 1990-luvun puolivälissä kiihtyneen Nokia-klusterin nousun johdosta. Nokian menestys oli niin suurta, että Suomelta unohtui muiden alojen rakennemuutoksesta huolehtiminen, Kangasharju toteaa Etlan kolumnissaan.
Suomen elinkeinorakenne jäi ekonomistin mukaan Nokian vangiksi eikä romahduksesta ole vieläkään toivuttu. Hän huomauttaa BKT:een kasvaneen Suomessa vuoden 2008 talouskriisistä alkaen yhteensä peräti 20 prosenttia vähemmän kuin Ruotsissa. Ero on on syntynyt sekä työtunneista, että tuottavuudesta.
Työllisyys on Aki Kangasharjun mukaan kehittynyt Suomessa kaikilla toimialoilla Ruotsia heikommin. Erityisesti ”hyvinvoinin tuova” yksityisten palveluiden tuottavuuskasvu on jäänyt jälkeen.
– Yksityisten palvelujen osuus kasvaa talouden modernisoitumisen ja kehittymisen myötä, mikä viittaa Suomen jälkeenjääneisyyteen. Varhaisempaan kehitysvaiheeseen kuuluvilla toimialoilla, kuten alkutuotannossa ja teollisuudessa, tuottavuus on kehittynyt lähes Ruotsin tahdissa. Julkisella sektorilla tuottavuuskasvua puolestaan ei voida luotettavasti mitata.
Hyvinvointia on hänen mukaansa menetetty eniten tietointensiivisissä palveluissa. Niiden osuus on Aki Kangasharjun mukaan tällä hetkellä sama kuin Ruotsissa vuonna 2005 ja euroalueella 1995.
Siinä missä markkinapalvelut ja niiden tuottavuus kompensoivat finanssikriisin negatiivisia vaikutuksia teollisuudelle Ruotsissa, tarkoitti kriisi Kangasharjun mukaan Suomessa pysähdystä sekä teollisuudessa että palveluissa.
– Ruotsin parempi työllisyys ei selity pelkästään julkisen sektorin työpaikoilla, vaikka ero Suomeen onkin huomattava. Vastaus löytyy yrityssektorin rakennemuutoksesta. Suomen on saatava palvelusektori käyntiin.
Aki Kangasharjun mukaan hidas tuottavuuden kasvu tarkoittaa sitä, ettei tarvetta työllistämiseen synny.
– Se myös osoittaa, että Suomesta puuttuvat uudet ideat ja ennen kaikkea rohkeus niiden toteuttamiseen kansainvälisillä markkinoilla. On rakennemuutoksen aika.
Suomi on jäänyt BKT:n kehityksessä ~20 % Ruotsia jälkeen finanssikriisin jälkeen. Hurja graafi @EtlaNews @AkiKangasharju'lta. Samoja huomioita tekivät @MKiesilainen ja @WessmanRoger v. 2017 julkaistussa Liberan Suomi jää jälkeen-raportissa. ⤵https://t.co/YxiiiBIBkQ pic.twitter.com/uq5mvxxcic
— Libera (@Liberafi) March 2, 2020