Hallituksen lisätalousarviossa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä Suomi nyt oikeasti tarvitsee, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo. Ennätyksellinen 5,5 miljardin euron lisäbudjetti vie valtion velanoton liki 19 miljardiin euroon.
Kangasharju kutsuu budjettipäätöksiä kolumnissaan ”hallituksen pahimmaksi virheeksi tähän saakka”. Hänen mukaansa lisäbudjetti paljastaa, että hallitus toteuttaa meno-ohjelmaansa välittämättä tulevaisuudenkuvasta.
– Nyt otetaan riski siitä, että menoja joudutaan lisäämään ensi vuonna vielä enemmän. Jos koronakriisi jatkuukin, meillä on ensi vuonna edessä vielä voimakkaampi oikea elvytys ja nyt lisättyjen menojen aiheuttama taakka.
Ekonomisti Kangasharjun mukaan oikeaoppinen elvytys on kysynnän määräaikaista tukemista julkisin varoin silloin, kun yksityinen kysyntä tilapaisesti hidastuu.
– Lisäbudjettiin on kuitenkin lisätty myös paljon pysyväisluonteisia menolisäyksiä terveys- ja sosiaalipalveluihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja oikeuslaitokseenkin. Menolisäyksiä on helppo perustella Hetemäen, Vihriälän ja tutkijoiden exit-työryhmien lanseeraamalla jälleenrakennuksen tarpeella, hän kirjoittaa.
Jälleenrakennusta tarvitaan Aki Kangasharjun mukaan kuitenkin vasta sitten, kun jotain on tuhoutunut.
– Kevään aikana tehdyillä tukitoimilla on pyritty siihen, että inhimillistä, fyysistä, organisatorista tai sosiaalista pääomaa ei ehtisi tuhoutua. Sikäli kun tässä näytetään onnistuvan, eikä virus tee merkittävissä määrin toista aaltoa, varsinaista jälleenrakennusta ei tarvita. Riittää kun talous käynnistyy ja ihmisen pääsevät töihin. Sieltä tulevat myös verotulot hyvinvointiyhteiskunnallemme.
Menoja vaikea vähentää
Aki Kangasharjun mukaan hallitus on nyt siis varma siitä, että yhteiskunnassa on huhti- ja toukokuun aikana tuhoutunut jotain niin pahasti, että sitä on paikattava pysyvillä menonlisäyksillä kaikilla hallinnonaloilla.
– Kaikki nämä menolisäykset ovat tietenkin hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin. Niihin voidaan kuitenkin turvallisesti panostaa vasta, kun rahaa on – tai tulevaisuudenkuva on niin kirkas, että talouskasvu kuittaa syntyneet velat, Kangasharju sanoo.
– Tällä hetkellä talouskasvun näkymät ovat niin surkeat, että vielä vuonna 2030 elintasomme uhkaa olla alhaisemmalla tasolla kuin 20 vuotta aikaisemmin ennen finanssikriisiä, hän muistuttaa.
Aki Kangasharjun mukaan taloushistoria myös osoittaa, kuinka vaikea näitä menoja on jälkikäteen vähentää.
Pelkona on hänen mukaansa, että menonlisäysten lopettaminen osoittautuu hallitukselle ylivoimaiseksi tehtäväksi. Niin kauan kuin elvytetään, ei Aki Kangasharjun mukaan tarvitse puhua ikävästä sopeuttamisesta tai rakenneuudistuksista.