Työllisyys on edelleen Suomessa korkealla tasolla, mutta suhdannetilanne on työmarkkinoilla heikentynyt tuntuvasti viime kuukausina, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoo tiedotteessaan.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Viime vuoteen verrattuna ollaan Appelqvistin mukaan edelleen selvästi kasvussa, mutta kasvu kertoo oikeastaan menneestä hyvästä kehityksestä, joka nosti työllisyyttä koronakriisistä toivuttaessa.
Työllisyysasteen trendi oli heinäkuussa 73,7 prosenttia, eli koko kuluva vuosi on edetty enemmänkin vaakasuunnassa ilman lisäparannusta. Verrattuna kesäkuun julkistukseen työllisyyden trendiä on itse asiassa korjattu melko selvästi alaspäin. Vielä kesäkuussa työllisyysasteen trendiksi ilmoitettiin 74 prosenttia.
Työttömänä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 190 000 henkeä eli 12 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi nousi 6,8 prosenttiin. Vaikka työttömyys on yhä viime vuoden tasoa alempana, on työttömyysasteen trendi noussut kevään ja alkukesän aikana.
Tämän suhdannekierroksen parhaaksi lukemaksi näyttäisi Appelqvistin mukaan jäävän huhtikuu, jolloin työttömyysasteen trendi painui 6,4 prosenttiin. Pohjatasoista on noustu hiljalleen ylöspäin jo kolmen kuukauden ajan.
– Työllisyystilannetta voidaan edelleen pitää hyvänä, mutta suunta on alaspäin. Keväällä alkanut suhdannetilanteen heikkeneminen alkaa enenevässä määrin heijastua myös työllisyyteen. Työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin melko pitkällä viiveellä, joten heikkenevä trendi jatkunee tulevaisuudessa, Appelqvist toteaa.
Ensimmäiset kesältä saadut tilastot, kuten euroalueen ostopäällikköindeksit, kertovat myös kansainvälisen suhdannetilanteen heikkenemisestä. Kaikkia huonoja uutisia ei silti ole vielä saatu.
– Koronakriisin jälkeiseen palautumiseen liittyvät helpot suhdannepaukut alkavat olla käytetyt. Jatkossa inflaation aiheuttama kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja korkotason nousu synkentävät suhdannetta enenevässä määrin, mikä tulee latistamaan myös työvoiman kysyntää. Paniikkiin ei silti ole vielä aihetta, vaan kyse on enemmänkin poikkeuksellisen vahvan työllisyysjakson tasaantumisesta kohti keskimääräisempää tilannetta, sanoo Appelqvist.