Suomen ei Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mielestä kannata pyrkiä nostamaan vähemmän koulutettujen työvoimakustannuksia ottamalla käyttöön EU-komission ajamaa minimipalkkalainsäädäntöä. Kangasharju toteaa Etlan kolumnissaan, että minimipalkkalaki vain heikentäisi vähemmän koulutettujen asemaa. Hänen mukaansa heitä pitäisikin auttaa muilla tavoin.
– Suomessa on myös työn vastaanottamisen kannustinongelma. Se ei kuitenkaan poistu pienimpiä palkkoja nostamalla, Kangasharju sanoo.
Ekonomisti huomauttaa, että työehtosopimusten matalimmat palkat ovat Suomessa jo nyt kansainvälisesti katsoen korkeat.
– Jos matalimmista palkoista alettaisiin säätää lailla, vähimmäispalkkojen päätäntävalta siirtyisi työmarkkinaliitoilta ja yrityksiltä eduskunnalle, jolloin poliittiset intohimot johtaisivat vähimmäispalkkojen nousuun, Kangasharju sanoo.
Hän muistuttaa, ettei vähimmäispalkkojen korottaminen lisää työn vastaanottamisen kannustimia, ja progressiivinen tulonsiirtojärjestelmä pitäisi etenkin kokoaikatyötä tekevien nettotulot lähes ennallaan työllistymisestä riippumatta.
Lailla säädetty minimipalkka kannustaisi Aki Kangasharjun mukaan ehkä vain muutamia osa-aikatunteja tekeviä lisäämään työtuntejaan.
– Joskin tuntipalkan nousu nostaisi heidän tulonsa entistäkin vähäisemmillä tunneilla asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien ja sovitellun päivärahan rajojen yli, minkä jälkeen kannustinongelma palaa, hän jatkaa.
Uudistus ei siis Kangasharjun mukaan postaisi pienestä työtuntimäärästäkään johtuvia toimeentulo-ongelmia, koska toimeentulon paranemiseen vaadittavia työtunteja ei kannattaisi edelleenkään tehdä.
– Sen sijaan pienimpien palkkojen nousu vähentäisi työpanoksen käyttöä yrityksissä, koska työnantajamaksut ovat nostaneet matalapalkkatyön hinnan korkeaksi suhteessa odotettavissa olevaan työpanoksen tuottavuuteen.
Lähinnä negatiivisia vaikutuksia
Aki Kangasharjun mukaan pienempi työn kysyntä huonontaisi vähemmän koulutettujen entisestään heikkoa työllisyystilannetta. Matalasti koulutetuista on tällä hetkellä töissä alle 40 prosenttia. Työmarkkinoilla olevista matalasti koulutetuista on taas koronakriisin takia työttöminä yli 20 prosenttia.
Minimipalkkalainsäädännön vaikutukset olisivat Kangasharjun mukaan muutenkin lähinnä negatiivisia.
– Tulonsiirtojärjestelmä pitäisi huolta siitä, että työttömien nettotulot eivät uudistuksessa juuri muuttuisi, joten vaikutus tuloeroihin olisi melko pieni. Julkiset menot kuitenkin kasvaisivat, kestävyysvaje pahenisi, ja heikentynyt työllisyys olisi omiaan lisäämään vähemmän koulutettujen syrjäytymistä.
Teknologian kehitys pahentaa hänen mukaansa tilannetta entisestään, kun osaamisesta maksettava palkka nousee matalapalkka-aloihin verrattuna. Mitä suuremmaksi tämä ero käy, sitä kalliimaksi muodostuu tulonjaon tasaaminen.
Aki Kangasharjun mielestä Suomessa pitäisikin liikkua kokonaan toiseen suuntaan. Hänestä tarvitaan sosiaaliturvan ja verotuksen uudistuksia. Suomen suurin eriarvoisuuden lähde on Kangasharjun mukaan jo nyt se, miten moni vähemmän koulutettu työikäinen ajetaan pois työmarkkinoilta.
– Työn vastaanottamisesta on jäätävä enemmän käteen. Samalla pitää lisätä koulutusta niin, että suurempi osa suomalaisista tekisi korkeapalkkatyötä. Silloin myös niille, joilla on matalampi koulutus, riittää paremmin töitä.
– Työnantajille on luotava paremmat kannusteet palkata vähemmän koulutettuja. Se onnistuu palkkahaitaria leventämällä eikä kaventamalla.