Helsingin Sanomien haastattelemat taloustieteilijät varoittavat Suomen julkisen talouden ennakoitua nopeammasta haurastumisesta. Taantuma voi pitkittyä ja velka kasvaa ennätyksellisen suureksi muun muassa väestön ikääntymisen, heikon talouskasvun ja valtionvelan korkomenojen kasvun vuoksi.
Vielä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen riveistä kuultiin puheita, joiden mukaan korkomenoista ei tarvitsisi juuri välittää. Korot kuitenkin aiheuttavat Suomelle vuonna 2026 noin 3,8 miljardin euron laskun.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen sanoo pitävänsä huolestuttavana, että julkisen talouden menot ovat olleet jo pitkään tuloja suurempia. Velkaantumisen ennakoidaan jatkuvan vuoden 2026 jälkeenkin.
– Nykyiseltä hallitukselta toivoisin hallitusohjelmaa laajempaa priorisointia menojen suhteen. Sosiaaliturvan lisäksi olisi hyvä katsoa myös esimerkiksi erilaisia yritys- ja elinkeinotukia, Määttänen toteaa.
Monet taloustieteilijät uskovat, että haasteeseen on vastattava menoleikkausten lisäksi myös veronkorotuksilla. Esimerkiksi arvonlisäverotuksen rakenteen ja tason arvioimista ehdotetaan.
Hankenin taloustieteen professori Ari Hyytinen sanoo Suomen velkaongelman kytkeytyvän myös yrityssektorin heikkoon tuottavuuskehitykseen.
– Ongelmallisella uralla ollaan. Huolestuttavaa on se, että velkaantuminen ja valtion takausvastuiden nopea kasvu molemmat heikentävät valtion mahdollisuuksia kantaa erilaisia taloudellisia ja geopoliittisia riskejä jatkossa, Hyytinen sanoo.