Kivistö puhui omaishoitajien ja erityisesti eläkeläisomaishoitajien tilanteesta ja verokohtelusta järjestönsä kolmen pohjoisen aluejärjestön kesäjuhlassa Ylivieskassa keskiviikkona.
Kivistön mukaan eläkekeskustelussa toistuu useita vääriä mielikuvia. Yksi niistä on eläkeläisten joukon näkeminen huollettavina eli passiiviväestönä.
Kivistön mukaan pelkästään omaishoito kertoo aivan muusta. Noin 1,2 miljoonaa suomalaista auttaa ainakin tilapäisesti omaisiaan tai läheisiään, 300 000 tekee sitä jokseenkin säännöllisesti, yli 60 000 on sidottu tähän työhön ympäri vuorokauden ja heistä vain 37 000 saa kunnan myöntämää omaishoidon tukea.
Kivistö totesi, että vaatimatonta omaishoitoa verotetaan erityisen ankarasti. Jos päätös tuesta tehdään kesken vuoden, pyrkii verottaja varmistamaan, että lopullinen kaikista tuloista yhteen laskettu vero riittäisi.
Korkeat veroprosentit johtuvat hänen mukaansa lisäksi merkittävältä osalta siitä, että omaishoidon tuesta ei voida tehdä työtuloihin normaalisti kuuluvia työtulo- ja ansiotulovähennyksiä.
Toinen ongelma on se. että kotitalousvähennys tehdään verosta, joten sen määrä on riippumaton tuloista edellyttäen, että verotettavia tuloja on vähennykseen tarvittava määrä. Jos eläke on pieni, ei verotettavaa tuloa kerry niin, että veron määrä nousisi ainakaan vähennyksen täyteen määrään.
– Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi järjestelmää olisikin muutettava esimerkiksi niin, että edun saisi jo laskun maksamisen yhteydessä, kuten Ruotsissa tehdään. Toinen vaihtoehto olisi veron palauttaminen myös niille, joille maksetun veron määrä ei yllä vähennyksen määrään, Kivistö esittää tiedotteessaan,