[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”mykkanen-profiili-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat. Ongelma on elefantissa, mutta helpompi on ampua sen viereen. Näin sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kuvasi blogissaan 20.6.2018 turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia.
– Elefantti on tämä YK:n pakolaissopimuksen vallitseva tulkinta. Se on käytännössä johtanut siihen, että jos pääset eurooppalaisen rajavartioston laivalle tai eurooppalaiselle rannalle ja sanot hakevasi turvaa, olet pääsääntöisesti pysyvästi Euroopassa, Mykkänen avaa asiaa sisäministeriön työhuoneessaan.
Vuoden 2015 aikana Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa. Heistä noin puolet on saanut kielteisen päätöksen.
– Oleellisin ongelma tässä on oikeastaan se, että käytännössä näitä kielteisen päätöksen saaneita on erittäin vaikea palauttaa. Tämä ei oikein onnistu laajamittaisesti tällä hetkellä missään Euroopan maassa, Mykkänen toteaa suoraan.
EU-maat voivat toki jatkossa pumpata lisää rahaa rajavalvontaansa. Mutta hallitsematonta maahanmuuttoa se ei hillitse, ellei elefanttiin uskalleta tarttua. Välimerellä yhteisen merivartioinnin lisääminen lähinnä kannustaa ihmiskuljetukseen, kun veneiden ei edes tarvitse kestää Euroopan maaperälle asti, vaan tulijat pelastetaan kansainvälisiltä vesiltä Eurooppaan.
Mykkäsen mielestä elefanttiin tarttuminen johtaisi kaiken järjen mukaan koko asetelman ympäri kääntämiseen. Pakolaiset otettaisiin suoraan leireiltä yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Rajan yli tapahtuva turvapaikanhaku rajoitettaisiin vain poikkeustapauksiin. Näin EU-maiden vuosittain ottama kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin hyvin vaikkapa kymmenkertaistaa nykyisestä 25 000:sta.
Painopisteen iso siirto kiintiöpakolaisiin merkitsisi sitä, että Eurooppaan pääsisivät hädänalaisimmat ja vainotuimmat eivätkä he, joilla on varaa maksaa salakuljettajille ja kyky selviytyä vaarallisesta matkasta.
”Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä, rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat”, Mykkänen muistutti blogissaan.
Mykkänen on yrittänyt haastaa sinnikkäästi valuvikaista elefanttia – niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. Turvapaikanhaun korvaaminen kiintiöpakolaisjärjestelmällä ei näytä lähitulevaisuudessa realistiselta, mutta suunnitelmilla EU:n ulkopuolisista maihinnousukeskuksista lähestytään samaa asiaa.
Toistaiseksi niidenkään perustaminen ei näytä helpolta: halukkaita isäntämaita ei ole ilmaantunut. Vastatuulessa on niin ikään EU:n sisäisten vastaanottokeskusten perustaminen, millä taakanjakoa voitaisiin unionimaiden kesken helpottaa.
Ratkaisuhakuinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu olevan tällä hetkellä Euroopassa jumissa, mutta taitaa se olla aika vaikeaa Suomessakin?
– Sen varmaan opin jo ensimmäisenä päivänä sisäministeriksi tultuani, että sanoi tai teki maahanmuuttokysymyksissä mitä tahansa, molemmilta puolilta haukutaan. Siitä olen ehkä huolissani, että hyvin nuivasti ja sallivasti maahanmuuttoon suhtautuvat saattavat tulkita jonkun saman uutisen ihan päinvastoin ja syyttävät minua sitten täysin vastakkaisista näkökulmista.
Mykkänen sanoo arvostavansa niitä suomalaisia, jotka kykenevät eläytymään ja samastumaan vahvasti pakolaisten asemaan. Hän on itsekin nähnyt turvapaikanhakijoiden arkea läheltä työskennellessään pari vuotta sitten vapaaehtoistyöntekijänä vastaanottokeskuksessa. Samalla ministeri ymmärtää myös nuivemman puolen kritiikin: mahdollisuus auttaa pakolaisia niin Euroopassa kuin Suomessakin on toki rajallinen.
”Sinivihreä uudistusmielinen ekonomisti ja yhteiskuntatuskailija”. Näin Mykkänen esittelee itsensä Twitterissä. Mykkäsen isä Jouni Mykkänen työskenteli Yleisradiossa johtotehtävissä ja on myös kokoomuksen entinen kansanedustaja. Äiti Maria Mykkäsen (os. Sokolow) juuret vievät Karjalaan. Marian äiti pakeni lapsena vallankumousta karjalaisen liikemies-isänsä mukana Pietarista Viipuriin ja Marian isä syntyi Terijoella. Maria on työskennellyt venäjän kielen tulkkina, missä yhteyksissä vanhemmat tutustuivat.
Minkälaisia arvoja sait kotoa?
– Täytyy kiittää erityisesti isää siitä, että hän ei ole koskaan yrittänyt tuputtaa sen enempää omaa uraansa, poliittisia valintojaan kuin ideologiaansakaan. Jos hän näin olisi tehnyt, olisin protestina valinnut jotain ihan muuta.
Entä äiti?
– Marialla on ehkä enemmän temperamenttia omissa näkemyksissään, mutta yleisesti ottaen sain kotoa sellaisen kansainvälisen, liberaalin asenteen.
Kai Mykkänen tunnistaa itsessään jo hyvin pienenä lapsena luontorakkautta. Hän vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Espoon Tapiolassa. Mykkäsen käydessä lukiota julkisuudessa kiisteltiin läheisestä Laajalahden luonnonsuojelualueesta, jota uhkasivat rakennustyöt.
– Silloin organisoin lukiossa ympäristöryhmän, joka keräsi 4 000 nimeä suojelualueen säilyttämisen puolesta ja saimmekin tämän voitettua. Tämä jätti itselleni sellaisen fiiliksen, että asioihin pystyy vaikuttamaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1538134793752{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”mykkanen-profiili-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Käännekohtana politiikan tielle lähtemisessä Mykkänen pitää Tapiolan lukion oppilaskunnan hallituksen vaaleja, joihin hän lähti mukaan 1996.
Mykkänen tuli – hiljaisempana ”järjestönörttinä” – yllätyksekseen valituksi ja rohkeni seuraavana vuonna ehdolle myös Espoon nuorisovaltuustoon. Sitten poliittinen ura jatkui Espoon kaupunginvaltuustossa, jonne Mykkänen nousi vuosituhannen vaihteessa. Eduskuntaan hän tuli valituksi vaaleissa 2015.
– Jos en olisi lähtenyt Tapiolan lukion oppilaskunnan vaaleihin 1996, en olisi luultavasti uskaltautunut nuorisovaltuuston vaaleihinkaan. Olisin todennäköisesti suuntautunut tutkijaksi, virkamieheksi tai ehkä töihin johonkin ympäristöalan yritykseen. Yläkouluikäisenä oman persoonan likoon laittaminen ei tuntunut minusta lainkaan luontevalta.
Oletko koskaan harkinnut vihreiden jäsenkirjaa?
– En. Kyllä tämä itselleni jo lukioaikoina oli selvä. On tietysti hyvä kysymys, miksi näin.
Mykkänen toimi lukioaikoina Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat ry:n puheenjohtajana. Tässä oli paljon hyvää, mutta:
– Minua ärsytti jo tuolloin mielestäni epärationaalinen idealismi liittyen vaikkapa ydinvoiman vastustamiseen tilanteessa, jossa minusta on selvää, että pitäisi ennen muuta päästä eroon fossiilisista polttoaineista eikä ydinvoimasta.
– Toinen asia liittyi oikeusvaltion kunnioittamiseen. Tuolloin oli näitä kettutarhaiskuja ja osa ihmisistä oli kovasti niiden puolella. Liitin tämän mielessäni vihreisiin.
Kolmantena tulee talousrationalismi. Mykkänen uskoi jo tuolloin vahvasti siihen, että ihmisiä pitää pystyä kannustamaan työntekoon, yrittäjyyteen ja siihen, että heillä tulee olla mahdollisuus myös oman elämänsä parantamiseen ja oikeus hyötyä työnsä tuloksista.
– Katsoin, että kokoomus on rationaalisessa talouspolitiikassa vahvin puolue ja tämä veti minua kokoomukseen. Pidin vihreitä liian idealistisina ja vasemmistolaisina.
Entä vihreät nyt?
– Kyllä aika pitkälle sama määrittely pätee minusta edelleen. Toki jokainen eduskunnan jäsen tietää, että puoluerajat eivät ole mitään kiveen hakattuja ja kaikilta löytyy varmasti muista puolueista sellaisia kavereita, jotka ovat lähempänä omaa ajattelua kuin oman puolueen sisällä.
Mykkäsestä vihreät ovat ajautuneet myös populismiin, ”katteettomaan syyttelyyn” ja ihmisten harhaan johtamiseen.
– He tietävät itsekin, että esimerkiksi tämän hallituksen aikana on nostettu saasteveroja noin 300 miljoonalla eurolla. Eivät he sitä koskaan sano, vaan puhuvat siitä, kuinka turpeen verotuki on kasvanut. Kyse on oikeasti siitä, että kun hiilen, kaasun ja öljyn verot ovat nousseet, turpeen vero on pysynyt samana, jolloin näiden välinen erotus on kasvanut.
Kai Mykkänen on ollut mukana työstämässä kokoomuksen ilmasto-ohjelmaa, jonka puolue julkisti eduskuntaryhmän kesäkokouksessa elokuussa.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto taas avasi puolueen ympäristönäkemyksiä puoluevaltuustossa syyskuun alkupuolella. Aalto ja Mykkänen ovat nokitelleet sittemmin ympäristöasioista julkisuudessa.
– En ole vieläkään saanut vihreiltä rehellistä vastausta siihen, millä kymmenet keskikokoiset kaupunkimme – jotka nykyisin lämpenevät pääosin turpeella – lähitulevaisuudessa lämpenevät, jos meitä (kokoomusta) arvostellaan siitä, ettemme ole valmiita luopumaan turpeesta vielä kymmenessä vuodessa ja jos metsähakettakaan ei saisi käyttää.
Siirrytään vihreistä monien silmissä politiikan toiseen laitaan. Mahtuvatko kokoomus ja perussuomalaiset samaan hallitukseen ensi vaalikaudella?
– Kyllä se minusta olisi erittäin vaikea nähdä. Perussuomalaiset on mennyt Timo Soinin ajoista vielä selvästi radikaalimpaan ääriliikkeen suuntaan.
Mykkänen korostaa, ettei sellaista päätöstä pidä tehdä, että yksi puolue olisi ei-hovikelpoinen ja mitä tahansa perussuomalaiset tekee, heitä ei oteta hallitukseen. Puolueen ohjelma on Mykkäsestä kuitenkin sellainen, ettei sen vieminen edes kompromissimuodossa seuraavan hallituksen pöydälle käy.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sanonut esimerkiksi puolueen haluavan lopettaa kokonaan humanitaarisen maahanmuuton.
– Minusta on aika epähumaania sanoa, että meidän ei tarvitsisi auttaa mitenkään henkilökohtaisesti vainottuja ja hädänalaisia. Perussuomalaiset ovat samaan aikaan ajamassa alas sekä kehitysapua, kiintiöpakolaisjärjestelmää että maahantuloa rajojen yli. Minusta se on ääriajattelua.
Mykkäsen mukaan perussuomalaisilla on niin ikään varsin nuiva suhtautuminen myös työperäiseen maahanmuuttoon. Puolue haluaa pitää myös kiinni esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta.
Halla-aho on puhunut julkisuudessa maahanmuuton kustannuksista, mutta Mykkäsen mielestä valikoiden.
– Jos me haluamme ilman jatkuvia verojen korotuksia maksaa eläkkeitä ja ylläpitää terveyspalveluita vielä kymmenen vuoden päästä, tarvitsemme tulevina vuosina vähintään kolminkertaisen määrän työperäisiä maahanmuuttajia vuosittain. Jos menemme Halla-ahon linjalle, meille käy niin, että työikäisen väestön pieneneminen suhteessa eläkeikäisiin kärjistyy entisestään ja tämä johtaa köyhtymiseen ja elintason pienenemiseen. Ja jos Halla-aho haluaa valita tämän tien vain siksi, ettei hän halua monikulttuurista Suomea, se on minusta ääriliikkeen valinta.
Haastattelun loppupuolella aukenee myös se, miksi Mykkänen kutsuu itseään ”yhteiskuntatuskailijaksi”.
– Paljonhan tässä työssä joutuu miettimään, miten paljon antaa itselleen anteeksi siitä tuskasta, ettei asioita pysty kerralla hoitamaan kuntoon. Varsinkin väsyneenä sitä kokee ahdistusta, että minun pitäisi pysyä olemaan fiksumpi ja viisaampi. Välillä taas ahdistaa vähemmän ja sitä ajattelee, että eihän tämä kaikki ole minusta kiinni.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1538134806218{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”mykkanen-profiili-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1538133410759{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Uimahallissa ei kännykkä soi
Fyysisesti helpompaa, mutta henkisesti vaikeampaa, vertaa Kai Mykkänen nykyistä pestiään edelliseen ulkomaankauppa- ja kehitysministerin työhön 2016–2018.
Matkoja on vähemmän, mutta järjestelyjä työn ja perheen yhteen sovittamien toki vaatii. Välistä avuksi rientää Jouni-isä viemään nuoremman Mykkäsen pojista esikouluun.
– Isä herää muutenkin aina neljältä. Hän on ennen meille tuloa ehtinyt jo käydä Esport Centerissä jumpalla sekä lukemassa iltapäivälehdet huoltoasemalla. Ne tulevat sinne kuulemma viiden aikaan ja postinjakaja kantaa yleensä yhdet kappaleet suoraan Jounin pöytään.
Mykkänen käy yleensä kerran viikossa poikiensa kanssa uimahallissa. Tätä haastattelua edeltävänä iltana he ovat olleet Leppävaarassa uimassa. Uimahalleissa kännykän joutuu jättämään sopivasti lokeroon.
– Ei siis ole mitään häiriötekijöitä olemassa ja pystyn itsekin keskittymään paremmin lapsiini.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]