Elina Lepomäki pohtii, onko Euroopan unionin yhteisvastuujuna jo mennyt.
– Meidän tavoitteenamme on oltava paluu jäsenmaiden itsenäiseen velkavastuuseen. Siihen tarvitaan tulevaisuudessa velkajärjestelyitä tai merkittävää inflaatiota. Elpymisväline ei tätä asiaa ratkaise suuntaan jos toiseenkaan, kokoomuksen varapuheenjohtaja Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Vaikka elpymisvälineen 750 miljardin euron summa onkin suuri, muistuttaa Lepomäki, että sen vaikutus on maltillinen verrattuna Euroopan keskuspankin (EKP) viime vuosina rakentamaan euromaiden taloudelliseen yhteisvastuuseen.
Elpymisvälinettä on Lepomäen mukaan vaikea perustella Suomen taloudellisten hyötyjen näkökulmasta. Toisaalta hän on sitä mieltä, että sen vastustaminen taloudellisen yhteisvastuun lisäämisen takia ontuu myös.
– Emme tee nyt valintaa yhteisvastuusta, jättivelkaantumisesta tai edes no bailout -periaatteen kunnioittamisesta. Nämä valinnat on tehty jo aikaa sitten, Elina Lepomäki lataa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt EU-tason ratkaisut ovat hänen mukaansa johtaneet merkittävään yhteisvastuun lisääntymiseen eurojärjestelmän sisällä. EKP ostaa euromaiden lainapapereita taatakseen sen, että kaikki maat saavat lainaa ja vieläpä hyvin edullisesti, Lepomäki summaa. Tämä on vienyt EKP:n taseen loppusumman muutamassa vuodessa 2[nbsp]000 miljardista eurosta yli 7[nbsp]000 miljardiin euroon.
– Rahoitusmarkkinoilla läpinäkyvä ja riskiin pohjaava hinnanmuodostus olisi tärkeää. Sitä kutsutaan markkinakuriksi. Se on ainoa mekanismi, joka pitäisi huolen siitä, etteivät osapuolet ylivelkaannu. Jos ylilyöntejä tapahtuu, taakan kantavat sopimuksen osapuolet: sijoittajat ja lainanottaja. Jos taas riskiä voi ottaa muiden piikkiin, silloin helposti ottaa ylimitoitettua riskiä muiden piikkiin. Tätä kutsutaan moraalikadoksi, Elina Lepomäki sanoo.
Tässä tilanteessa on Lepomäen mukaan oltu euroalueella jo pitkään.
– Italian ongelma ei ole niinkään se, että se olisi velkaantunut huimasti euron aikana; Suomikin on velkaantunut suhteessa nopeammin (!). Italian ongelma on, että sillä oli jo eurojäsenyyden alkaessa kestämätön velkataso: yksi maailman suurimpia. Italian velka ei viime vuosina ole ollut vain Italian – tai edes sen lainoittajien – vaan koko euroalueen ongelma.
Italialla on nyt enemmän velkaa kuin koskaan ja maan talous on jämähtänyt. Silti sen korkotaso on historiallisen alhaalla. Tämä johtuu Elina Lepomäen mukaan EKP:n rahapolitiikasta. Tässä kokonaisuudessa elpymisväline on mittakaavaltaan pieni.
Miksei alenneta veroja?
Kokoomus on Elina Lepomäen mukaan sitoutunut Euroopan unionin jäsenyyteen.
– Me haluamme käsitellä EU:n yhteisten varojen käytön rauhassa eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti ja kuulla siihen asiantuntija-arviot. Arvioimme varojen käytön, paketin oikeusperustan, sen taloudelliset ja rakennepoliittiset vaikutukset sekä yhtä lailla myös Eurooppa- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset.
Samalla pitäisi Lepomäen mukaan ajaa Eurooppaan strategiaa, jolla palataan markkinakuriin ja siihen, että jokainen velallinen vastaa veloistaan itse.
– Nykyisellään jälkimmäinen ei ole mahdollista – kehitys on päinvastainen – tuli elpymispakettia tai ei. Markkinakuriin palaaminen tarkoittaa euroalueella todennäköisesti hyvin mittavaa velkajärjestelyä. Kokoomus onkin edellyttänyt velkajärjestelymekanismin luomista EVM:n yhteyteen.
Lepomäki penää pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suunnitelmaa tähän. Hän jatkaa Twitterissä, kysyen, onko tämä edes hallituksen tavoite.
– Entä miksi Marinin hallitus käyttää elpymisvälineestä saadut varat erilaisiin pirstaleisiin hankkeisiin sen sijaan, että se satsaisi tuntuvasti osaamiseen ja esimerkiksi laskisi veroja lähemmäs eurooppalaisia tasoja?, hän tivaa.
Lepomäellä on myös viesti elpymisvälineen vastustajille. Hän muistuttaa, että Euroopan parlamentti äänesti paketista 582 puolesta ja 40 vastaan, eikä paketin kaatamista juuri ajeta muissa EU:n nettomaksajamaissa.
– Perehdyn mielelläni pohdintoihin siitä, miten toimimme lähivuosina, jos Suomi yksipuolisesti irrottautuisi elpymisvälineestä. Neuvottelemmeko uudet EU-jäsenyysehdot? Jatkammeko ajopuuna? Irrottaudummeko eurosta tai jopa koko EU-jäsenyydestä? Kysyn vilpittömästi, sillä en ole nähnyt tällaisia suunnitelmia edes heiltä, jotka paketin kaatamista voimakkaasti ajavat.
Euroopassa on palattava periaatteeseen, jossa jokainen velallinen vastaa veloistaan itse. Nykyisillä velkatasoilla se ei ole mahdollista, tuli elpymispakettia tai ei. Mikä on Suomen hallituksen suunnitelma markkinakuriin palaamiseksi? Onko se edes tavoite? https://t.co/juU3dSDBUT
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) February 15, 2021