Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen totesi monen palkansaajan joutuvan ihmettelemään, miten ylitöiden tuloista yli puolet menee verottajalle.
– Työn kireä verotus on verojärjestelmämme suurin ongelma. Silti hallitus on valinnut verotuksen kiristämisen linjan. Kauttaaltaan. Se heikentää kotitalouksien ja perheiden ostovoimaa, Elina Valtonen sanoi.
– Nyt hallitus valmistelee kaikessa hiljaisuudessa uutta verotuksen tasoa eli maakuntaveroa. Näin siitäkin huolimatta, että pääministeripuolue SDP:n johtamat poliitikot ovat sanoneet, että sille ei ole tukea. Ja myös valtiovarainministeri on vetänyt siltä tuen.
Valtosen mukaan silti ”ilmeisesti ministeriössä maakuntaveron valmistelu sen kuin jatkuu”.
– Kysyisinkin valtiovarainministeri (Annika) Saarikolta, miten maakuntaveroa voi samaan aikaan valmistella ja vastustaa? Ja oletteko te nyt aluevaaliäänestäjälle niin rehellinen kuin osaatte?, Elina Valtonen kysyi.
Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko otti kysymyksestä selvästi kierroksia. Saarikko vastasi näin:
– Arvoisa puhemies. Viimeinen kysymyksen osa oli erittäin vakava. Vastataanko ministeriaitiosta rehellisesti? Edustaja Valtonen: kyllä. Kyllä vastataan, Annika Saarikko aloitti kireällä äänellä.
– Mutta toivon, että myös siltä paikalta vastataan tavalla joka kuvaa hallituksen politiikkaa rehellisesti. Me emme ole tehneet päätöksiä, jotka pyrkisivät heikentämään kotitalouksien mahdollisuutta käyttövaroihin ja esimerkiksi tehneet kiristyksiä ansiotuloverotukseen. Se ei pidä paikkaansa.
Saarikon mukaan ”päinvastoin esimerkiksi sote-uudistuksessa, jota te vastustatte, se tulee pitämään sisällään – ilman mitään maakuntaveropuheita – veronkevennyksen ansiotuloverotukseen”.
– Ja mitä tulee kysymykseen siitä, että onko helppoa valmistella ja samaan aikaan suhtautua kriittisesti maakuntaveroon, niin ei, se ei ole erityisen helppo tehtävä. Mutta sen totean, että on aivan perusteltu käydä läpi maakuntaveroon liittyvät faktat, koska se on väistämätön puheenaihe uuden hallinnon syntymisessä. Ja samalla tunnistaa (sic), että sen reunaehtojen toteuttaminen ei ole helppoa, ja siksi selvitys on minusta aivan perusteltu ja järkevä tehdä.
Aiheesta jatkoi muun muassa kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. Hänen mukaansa ”verot ja maksut on pidettävä kurissa, jotta ihmiset pärjäävät arjen toimeentulossaan”. Pitkällä aikavälillä Häkkäsen mukaan asiaan vaikuttaa eniten se, että julkinen valta pidättäytyy uusista menolupauksista ja kustannusten lisäämisestä.
– No, mitä luulette, mitä teidän hallitus tekee? Koko ajan lisätään julkisia menoja, jotka kanavoituvat verojen nousuun ja maksujen kiristymiseen. Se on fakta. Sitä te ette pääse karkuun, Antti Häkkänen sanoi.
Antti Häkkäsen mukaan ministeri Saarikon puheenvuorossa kuului ministeri Krista Kiurun (sd.) aiempi lipsautus tai ajatus ”ei hätää, kyllä valtio maksaa, ei veronmaksaja joudu maksamaan”.
– Tässä tuli sama ajatus, että ei soten menokulukasvu haittaa, koska staattisesti veronkevennyksiä tulee. Se ei pidä paikkaansa. Jos menot kasvavat, niin silloin verot nousevat pitkällä aikavälillä. Mitä mieltä te nyt olette siitä maakuntaverosta, pääministeri (Sanna) Marin? Kannattaako tämä hallitus maakuntaveroa?, Antti Häkkänen kysyi.
Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin vastasi seuraavasti:
– Ymmärrän kyllä, että kokoomus haluaa ylläpitää näillä kyselytunneillakin keskustelua maakuntaverosta. Se on varmaan osa aluevaalikampanjointia, Sanna Marin sanoi.
– Mutta vastaan, kuten olen vastannut useita kertoja ministeriaitiosta tähän liittyen. Me olemme sopineet, että tätä asiaa selvitetään ja valmistellaan valtiovarainministeriössä, tätä valmistelutyötä tehdään, aivan kuten olemme aikaisemminkin täältä kertoneet, mutta tähän liittyy monia kriittisiä kysymyksiä ja huomioita ja on vielä ennenaikaista sanoa minkälainen malli mahdollisesti olisi kyseessä. Mutta tätä työtä tehdään kuten ollaan kuvattu, Marin jatkoi.
Keskustelun loppupuolella puheenvuoron saanut kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen kysyi, sitoutuuko hallitus pysymään nykyisissä menokehyksissä koko loppukauden.
– Tietenkin me lähdemme siitä, että kevään kehysriihessä teemme ne päätökset, joista olemme aiemmin sopineet. Me olemme viime keväänä päättäneet 370 miljoonan euron sopeutustoimista, jotka on tarkoitus päättää tänä tulevana keväänä kehysriihen yhteydessä. Ja kyllä meidän tavoitteenamme on, että hallituksen kehykset pitävät, Sanna Marin vastasi.