Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen toteaa eduskunnan olevan koolla kuluvalla vaalikaudella enää muutaman viikon. Hänen mukaansa tärkeintä olisi saattaa päätökseen Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksyminen eli niin sanottu Nato-laki. Ulkoasiainvaliokunnan yksimielisen mietinnön mukaan ensisijaisena tavoitteena on edelleen Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon samanaikaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
– Mietinnön päätösehdotus kattaa Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. Sitoudumme siis hyväksymään myös Ruotsin jäseneksi, mikäli Suomi hyväksyttäisiin Naton jäseneksi ensin. Ruotsi aloittaa oman Nato-prosessinsa Riksdagissa maaliskuussa ja etenee siten samoin kuin Suomen eduskunta: teemme omat kotiläksymme valmiiksi ja olemme valmiina, kun muut ovat, Elina Valtonen kirjoittaa blogissaan.
Kansanedustajan mukaan päämääränä on, että Suomi ja Ruotsi ovat jäseniä kesällä pidettävään Vilnan huippukokoukseen mennessä.
– Tämä oli myös Münchenin turvallisuuskokouksessa ilmaistu vahva tahtotila. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan ei ole pääkysymys ratifioidaanko Suomen ja Ruotsin hakemukset yhtä aikaa, vaan että molemmat tehdään mahdollisimman nopeasti, Valtonen sanoo.
Hän kehottaa Eurooppaa satsaamaan määrätietoisesti, yhteisesti ja nykyistä huomattavasti enemmän omaan puolustukseensa.
– Ukrainan aseistaminen on Euroopan puolustamista. Mikään muu ei riitä kuin Ukrainan voitto. Oli huomionarvoista, että myös Saksan uusi puolustusministeri Boris Pistorius lausui tämän ääneen. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on ollut sanamuodoissaan kaiken aikaa pidättyvämpi.
Elina Valtonen huomauttaa, ettei puolustus tarkoita eskalaatiota. YK:n peruskirjan mukaan jokaisella maalla on luonnollinen oikeus erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen.
– Harvoin valtioilla on ollut yhtä yksiselitteisiä perusteita ryhtyä aseelliseen itsepuolustukseen kuin Ukrainalla Venäjän hyökkäyksen kohteena. Sama oikeus on meillä Ukrainaa tukiessamme. Vastaavasti, jos jättäisimme Ukrainan tuetta pelätessämme Venäjän ydinasepuheita voisimme luopua vapaudestamme saman tien, Valtonen sanoo.
Kilpailukykyinen talous on vapauden elinehto
Kansanedustajan mukaan ”kaiken sodan julmuuden ja toivottomuuden keskellä Länsi on nyt yhtenäisempi ja samalla vahvempi kuin koskaan”.
Hänen mukaansa turvallisuuden perusta on vapaus, johon kytkeytyvät tiiviisti läntiset arvot ja markkinatalous.
– Jälkimmäinen tuppaa unohtumaan kotimaisessa keskustelussa: kilpailukykyinen talous on riippumattomuuden ja vapauden elinehto. Länsimainen yhteiskuntamalli on rakentunut vauraudelle, joka on syntynyt ihmisten mahdollisuudesta toteuttaa itseään ja elinkeinoaan, Elina Valtonen sanoo.
– Meidän on tulevaisuudessa yhä vaikeampi puolustaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa, jos jäämme taloudessa ja teknologiassa jälkeen. Tämä pätee niin Suomen kuin koko Euroopankin tasolla. Vastaavasti meillä ei länsimaissa ole mitään syytä rakentaa suojamuureja tai kaupan esteitä toistemme välille. Protektionismista on luovuttava jopa yksipuolisesti.
Kaiken sodan julmuuden ja toivottomuuden keskellä Länsi on nyt yhtenäisempi ja samalla vahvempi kuin koskaan. Vuosi sitten Münchenissä kuultiin aivan toisenlaisia äänenpainoja kuin kuluneena viikonloppuna. Ukrainaa on tuettava voittoon saakka!https://t.co/EAofm1Luxm
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) February 20, 2023