Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomen ulkopolitiikassa on koittanut uusi aika maan liityttyä puolustusliitto Naton jäseneksi.
– Olemme osa puolustusliitto Natoa. Se tarkoittaa sitä, että olemme poistaneet viimeiset epäilyt siitä, missä joukossa Suomi seisoo. Seisomme euroatlanttisten liittolaisten rinnalla, Valtonen sanoi Paasikivi-seuran kokouksessa pitämässään puheessa tiistaina.
Samalla hänen mukaansa on tullut aika ”kääntää lehteä” ja ryhtyä tekemään uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtonen korostaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken pitäisi muuttua.
– Pidämme jatkossa kiinni uskottavasta puolustuskyvystämme. Keskiössä on jatkossakin oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia.
Suomi hakeutui puolustusliitto Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa. Suomesta tuli Naton täysjäsen tämän vuoden huhtikuussa.
Ruotsia ei ole vielä hyväksytty Naton jäseneksi, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole ratifioineet sen jäsenyyttä.
Valtonen painottaa, että puolustusliiton jäsenenä Suomen ehdoton prioriteetti tulee olemaan myös Ruotsin jäsenyyden vahvistaminen.
– Nato tarvitsee Ruotsin eikä Suomen jäsenyys ole valmis ilman Ruotsia.
Puheessaan ulkoministeri painottaa, ettei Suomi hakeutunut Naton jäseneksi provosoidakseen Venäjää.
– Suomen ulkopolitiikka ei ole koskaan ollut provosoiva Venäjää kohtaan. Suomi haki Naton jäseneksi vahvistaakseen omaa turvallisuuttaan. Päätöstä ei tehty ketään vastaan, Valtonen korostaa.
Hänen mukaansa Suomen Venäjä-politiikka tulee jatkossa määrittymään EU:n ja Naton jäsenyyksien kautta. Samalla hän huomauttaa, että Suomella on tarve säilyttää Venäjään edes jonkinlaiset yhteydet esimerkiksi rajavalvonnan takia.
– Suomen Venäjä-politiikka on aina ollut pragmaattista ja on sitä vastakin.