Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo katsoo, että hallituksen olisi pitänyt ottaa ohjat ja vastuu pohdittaessa kuntavaalien siirtämistä keskellä koronaepidemiaa. Hän uskoo, että päätösten jättäminen puoluesihteerityöryhmälle ei ollut optimaalinen ja vaikutti osaltaan ratkaisun venymiseen kalkkiviivoille.
– Vaalilakiin tehtävät muutokset on pyritty aina tekemään niin, että kaikki puolueet osallistuvat tähän yhdessä. Nyt kyse oli kuitenkin poikkeuksellisesta tilanteesta – ei perinteisestä vaalilain muutoksesta vaan pandemian hallinnasta. Tällä perusteella olisi ollut mielestäni parempi, että hallitus ja sen ministerit olisivat ottaneet vastuun tässä asiassa.
Paloheimo muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on omaksunut koronakriisissä työskentelytavan, jossa koronapolitiikan harjoittamista on pohdittu ministerien kesken usein epävirallisissa kokouksissa Säätytalolla.
– Vaalien siirtämistä koskevaa kysymystä olisi voitu pohtia myös siellä.
Paloheimo ymmärtää puoluesihteerien vaikeudet saavuttaa tässä tilanteessa ratkaisua:
– Siihen, että päätöksenteko vaalien siirtämisestä venyi näin myöhään, on hyvin mahdollisesti vaikuttanut se, että asiaa ovat miettineet puoluesihteerit samaan aikaan, kun puolueilla on jo vaalivalmistelut täydessä käynnissä. Kynnys valmistelujen pysäyttämisestä tässä tilanteessa on ollut puoluesihteereille varmasti korkea.
Paloheimo myöntää, että parlamentarismin sivuuttaminen kuntavaalien ajankohtaa koskien olisi varmasti sekin herättänyt kritiikkiä. Toisaalta puoluesihteerityöryhmäkään ei onnistunut pääsemään asiassa yksimielisyyteen, vaan perussuomalaiset jäi vastustamaan siirtoa ja asia oli etenemässä hallituksen esityksen muodossa tästä huolimatta pikaisesti eduskuntaan.
Emeritusprofessori Heikki Paloheimo oli etukenossa talvella virinneessä keskustelussa kuntavaalien siirtämiseksi koronan takia turvallisempaan ajankohtaan. Paloheimo vaati Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan hallitusta ryhtymään ”pikaisesti toimenpiteisiin” vaalien siirtämiseksi syksylle.
Paloheimo kertoo lähestyneensä jokaista ministeriä myös henkilökohtaisesti.
– Sain kolmelta ministeriltä vastaukset, joissa todettiin, että on tärkeää miettiä tätä asiaa ja siihen tarvittaessa palataan. Muilta ei tullut edes kuittausta viestin vastaan ottamisesta.
Ketkä nämä kolme ministeriä olivat?
– Se jääköön tässä sanomatta.
[rev_slider slidertitle=”paloheimo-kuntavaalit-02″ alias=”vartiainen-profiili-02-1″]
Hallitus ei tarttunut ehdotuksiin
Viime aikoina on esitetty kritiikkiä siitä, että hallitus olisi laiminlyönyt valmistautumisen kuntavaalien järjestämiseen poikkeusoloissa.
– Minun on vaikea ottaa tähän kantaa, koska en ole yksityiskohtaisesti perehtynyt kaikkiin ohjeistuksiin, joita oikeusministeriö on kunnille antanut. Niissä on hyvin paljon mahdollisuuksia, ei niinkään velvoitteita. Täytyy kuitenkin muistaa, että vielä alkusyksystä näin suurta huolta vaalien järjestämisestä ei ollut, kunnes loppusyksystä tartuntojen määrä lähti selvään kasvuun. Siinä vaiheessa alettiin olla jo tilanteessa, jossa lainsäädäntömuutoksia vaalien järjestämiseksi jotenkin ihan toisella tavalla ei olisi ehditty kyllä tehdä.
– Puoluesihteerityöryhmästä on kuitenkin tullut ulos tietoja, joiden mukaan siellä on esitetty oikeusministeriölle muun muassa postiäänestykseen käyttöönottoa myös kotimaassa äänestettäessä, pidennettyä ennakkoäänestysaikaa ja useampaa vaalipäivää. Näihin ehdotuksiin ei ole riittävällä vakavuudella tartuttu.
Nyt vaaleja ollaan siirtämässä syksyn sijasta kesäkuulle. Mitä ajattelet tästä?
– Olisin pitänyt syksyä vielä parempana ratkaisuna, koska siihen mennessä todennäköisesti suurin osa maamme aikuisväestöstä olisi rokotettu. Kesäkuuta puoltavat toisaalta mahdollisuudet ulkona tapahtuvaan äänestämiseen.
Kuntavaalien siirtämistä on väläytetty myös vuodella, jolloin ne voitaisiin järjestää samaan aikaan maakuntavaalien kanssa.
– Minusta se on huonosti perusteltu ehdotus, kun meillä ei ole vielä mitään päätöstä siitä, että maakuntavaalit tulevat.
Paloheimo uskoo, että hallituksella on kovat paineet saada sote-uudistus tällä vaalikaudella eteenpäin, mutta maakuntavaalit ja niiden ajankohta on vielä oma kysymyksensä.
Paloheimo muistuttaa myös, miten viime vaalikaudella pohdittiin kuntavaalien siirtämistä syksyksi 2017 kaavailtujen maakuntavaalien yhteyteen. Kuntavaalit oli jo tätä ennen siirretty syksystä 2016 kevääseen 2017.
– No, niitä maakuntavaaleja ei ole tullut vieläkään.
[rev_slider slidertitle=”paloheimo-kuntavaalit-03″ alias=”paloheimo-kuntavaalit-02-1″]
Paloheimo epäröi itsekin äänestämistä
Kuntavaalien siirtoa koskevassa keskustelussa on vilissyt spekulaatioita poliittisista motiiveista ja siitä, miten vaalien siirto huhtikuulta tuonnemmas hyödyttää mitäkin puoluetta.
– Nämä kaikki ovat hyvin epävarmoja spekulaatioita. Sen mielipidemittaustiedon perusteella, mitä meillä on käytettävissä ihmisten äänestysaikomuksista ja puoluevalinnoista – ei voi esittää mitään varmoja kannanottoja siitä, hyödyttääkö vaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle erityisesti joitain puolueita. Sen verran voi arvioida, että SDP:n ja keskustan äänestäjäkunnassa on muita puolueita enemmän eläkeikäistä kannattajakuntaa ja jos vaalit olisi järjestetty huhtikuussa, on mahdollista, että nimenomaan vanhemman väestön keskuudessa kohtalainen joukko olisi jättänyt terveysturvallisuussyistä äänestämättä.
– Vaalien siirtäminen huhtikuulta kesäkuulle tuo äänioikeutettujen joukkoon vähän lisää 18-vuotiaita. Siitä saattavat hyötyä vihreät, joiden kannatus on suurinta nuorten keskuudessa.
Paloheimo uskoo monien muiden tapaan, että koronaepidemian laskeva vaikutus äänestysprosenttiin ei kesäkuussa ole niin iso kuin mitä se olisi ollut huhtikuussa.
– Tässähän ehdittiin jo pohtia sitäkin, jos äänestysprosentti putoaa alle 50:n. Jos näin olisi käynyt, kyllähän siitä olisi varmasti seurannut pitkäkestoinen keskustelu, oliko virhe järjestää vaalit huhtikuussa.
Heikki Paloheimo kertoo täyttäneensä viime sunnuntaina 75 vuotta. Olisitko itse mennyt äänestämään, jos vaalit olisi järjestetty huhtikuussa?
– En ole varma. Olisin ainakin miettinyt sitä, lähteäkö äänestämään rokottamattomana. Saattaahan olla, että minun rokotusvuoronikin olisi tullut ennen huhtikuun vaalipäivää, mutta siitä ei ollut varmuutta.