Hallituspuolueet vastasivat keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin jättämään välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Erityisesti keskustan väitteet 1,4 miljardin euron leikkauksista ovat herättäneet arvostelua. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on hillitä sote-menojen kasvua kyseisellä summalla, mutta siitä noin 900 miljoonaa euroa koostuu hyvinvointialueiden omista toimista ja niihin liittyvästä säästöpotentiaalista.
Mukana on muun muassa sairauspoissaolojen vähentämistä, hoidon jatkuvuuden lisäämistä ja etäpalveluiden käyttöä. Loput 500 miljoonaa euroa saadaan kasaan pääasiassa keventämällä hyvinvointialueiden velvoitteita. Hoitajamitoituksen muutosta lykätään ja hoitotakuun kiristämisestä luovutaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo huomauttaa, että alueiden alijäämät ovat seurausta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksistä eli edellisellä vaalikaudella säädetystä rahoituslaista.
– Suurin osa tästä säästöstähän tulee jo viime kaudella päätetyistä rahoituskehyksistä. Siinä on noin 900 miljoonan euron leikkuri joka tapauksessa. Ja nyt teemme tähän päälle muutaman sadan miljoonan euron kokonaisuuden, jossa tietyssä mielessä myös poistetaan velvoitteita hyvinvointialueilta, Wallinheimo sanoo Verkkouutisille.
– Kuten hoitajamitoitus, jota lykättiin. Sen takia kustannuksiakaan ei tule niin paljon, ja sitä kautta voimme vähän lisätä sopeuttamistavoitetta.
Kansanedustaja nostaa esiin sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) lausunnon, jossa todettiin hallituksen tekevän kautensa loppupuolella rahoitusmalliin pieniä muutoksia kannustavuuden parantamiseksi. Ne vähentävät rahoitustarvetta 65 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa noin kahden promillen tuottavuusparannusta.
– Ei se siis kovin suuri leikkaus ole. En olisi lähtenyt tekemään kahden promillen takia välikysymystä, Sinuhe Wallinheimo sanoo.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: Hallitukselle jäi iso työ uudistaa sote-palvelut (VU 18.10.2023)