Entinen EU-parlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (kok.) sanoo, että kokoomuksen ei omassa EU-politiikassaan pidä myötäillä perussuomalaisia liikaa. Hänen mielestään EU:n koronaelvytyspakettia voi arvostella, mutta arvostelun pitää nojata kokoomuksen EU-linjaan, joka on yhdentymistä kannattava.
– Olen ollut pettynyt siihen keskusteluun, mitä käymme oppositioasemassa elvytyspaketista. Ei ole meidän huippuhetkemme, että lähdemme kritisoimaan aika pienillä asioilla sitä, mitä nyt tehdään yhdessä. Pitäisi nähdä iso kuva, Kauppi sanoo.
Kauppi puhui torstaina Brysselin kokoomuksen etäseminaarissa. Kauppi toimii tällä hetkellä Finanssialan toimitusjohtajana, ja hän korostaa, ettei Finanssialalla ole kantaa EU:n elvtyspakettiin.
Seminaariin osallistui myös entinen EU-parlamentaarikko ja pitkäaikainen ministeri Alexander Stubb (kok.). Hän toi esiin, että EU:n sisällä Unkari ja Puola ovat valinneet hyvin EU-kriittisen tien, mutta totesi, ettei Suomen kannata seurata näitä.
– Pieni varoituksen sana myös kokoomukselle. Halutaanko me olla ikään kuin uusi Unkari tai Puola, Stubb toteaa.
Hän sanoo, että molemmissa maissa lehdistönvapaus on uhattuna, ja ilmapiiri on nationalistinen, maahanmuuttovastainen ja arvokonservatiivinen.
– Se voi olla polku joka valitaan, mutta en ole varma, kannattaako Suomen valita sitä tietä turvallisuuspoliittisista tai arvopohjaisista syistä, Stubb toteaa.
Kokoomus jätti helmikuussa Suomen hallitukselle epäluottamuslauseen, koska se katsoi, että hallituksen ajama EU-elvytyspaketti hämärtää EU-maiden vastuut omista veloistaan. Puolue ei kuitenkaan osallistunut perussuomalaisten välikysymykseen samasta asiasta, koska katsoi, että välikysymys on liian EU-vastainen.
Kauppi muistelee liittyneensä 1990-luvun alussa kokoomukseen sen vuoksi, että puolueen nuorisojärjestö ensimmäisenä poliittisena liikkeenä alkoi ajaa EU-jäsenyyttä. EU kulki silloin vielä nimellä EY eli Euroopan yhteisö. Hänen mielestään kokoomuksen eetokseen on aina kuulunut markkinatalous ja EU:n sisämarkkinoiden avaaminen.
– Olemme aina vaalineet yhteisen rakentamisen eetosta. Se on ollut kantava voima.
Stubb huomauttaa, että puolueen sisällä on ollut erilaisia linjoja ennenkin. Esimerkiksi 2000-luvulla, kun Turkin EU-jäsenyys näytti mahdolliselta, osa kokoomuslaista kannatti sitä, osa vastusti.
Hän uskoo, että pohjimmiltaan puolue edelleen sitoutuu Suomen EU-jäsenyyteen.
– Edelleen uskallan väittää käsi sydämellä, että vaikka puolueen sisällä on pientä hälinää joltain laidalta, meidän perusvireemme on erittäin Eurooppa-myönteinen.