[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”wrydman01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Yksi eduskuntamme perustuslakivaliokunnan tärkeimmistä jäsenistä lienee ollut edistyspuolueen kansanedustaja Heikki Ritavuori. Hän johti puhetta ”pevissä” kesällä 1919, kun tasavaltaista hallitusmuotoa ajettiin läpi. Esitys uhkasi kaatua, mutta Ritavuoren työn ansiosta se saatiin eduskunnassa läpi, ja Suomesta tuli tasavalta.
Alle kolme vuotta myöhemmin Ritavuori ammuttiin kotiovelleen Helsingin Töölössä. Se on historiamme tunnetuimpia poliittisia murhia.
Ritavuoren murha järkytti sukua, mutta politiikka ei silti pelottanut nuorempia. Hänen pikkuveljensä Eero Rydman toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 1930-luvulla.
Tällä hetkellä pevin rivijäsenenä istuu kansanedustaja Wille Rydman (kok.). Ritavuori ja Eero Rydman olivat Wille Rydmanin isoisän isoisän serkkuja. Wille Rydman sanoo, että sukuyhteys tuo tehtävään aivan erityistä värinää.
Wille Rydman tuntee tarkkaan sukunsa – jossa on vaikuttanut poliitikkoja, liikemiehiä ja taiteilijoita – tapahtumat. Hän toimii kaksikielisen Rydmanin sukuyhdistyksen arkistonhoitajana.
– Olen ollut hyvin kiinnostunut itsestäni ja taustastani.
Rydman on kohtelias ja käyttää sivistyssanoja. Hän puhuu pitkiä, ällistyttävän ehjiä virkkeitä. Vai miltä kuulostaa Rydmanin oma kuvaus siitä epävarmuudesta, jota hän koki, kun hänestä tuli kokoomuksen vastuuhenkilö perustuslakivaliokunnassa:
– Olin aika epävarma siitä, että vahvistiko kaksi vuotta Antti Häkkäsen selän takana omaa valtiosääntöistä argumentaatioresurssia vielä niin voimakkaasti, että pystyn kunnialla suoriutumaan.
Lapsena Rydman asui Pikku-Huopalahdessa äitinsä luona. Vanhemmat olivat eronneet.
Hän sanoo, että hänen identiteettinsä kehityksen kannalta merkittävää oli, että sosioekonominen kulttuurinen ero isän ja äidin kodin välillä oli niin suuri. Lisäksi isän ajattelu nojasi tieteelliseen maailmankuvaan ja äiti oli taipuvainen tunneperäiseen uskonnollisuuteen.
Tästä seurasi, että jo lapsena tai viimeistään teini-ikäisenä Rydman alkoi tarkkailla sekä ympäristöään että itseään tavallista perusteellisemmin.
– Pohdin kuka olen ja millainen olen. Ympäristö antoi ristiriitaisia signaaleja. Minun piti itse etsiä ratkaisuja, jotka ovat omakohtaisesti oikeita.
Rydman sanoo olevansa vähän erakko, tai ainakin ”erakompi” kuin moni hänen ympärillään käsittää. Hän pärjää sosiaalisissa tilanteissa mutta alkaa ennemmin tai myöhemmin kaivata omaa aikaa.
Hän kertoo vierastavansa etenkin Suomi Areenaa eli kesäisin Porissa pidettävää politiikan kesäfestivaalia. Tämänkin hän ilmaisee monipolvisesti.
– Minulle on täysin käsittämätön ajatus, että kun olen koko kevään vääntänyt politiikkaa urbaanissa poliittisen elämän ylisosiaalisessa sykkeessä, ja kun se viimein taukoaa, menisin johonkin paikkaan, jossa on ne ihan samat tyypit ja samat keskustelunaiheet.
Todennäköisempää onkin, että kun politiikan kerma riisuu kravatit ja kuuntelee Porissa jazzia ja toisiaan, Rydman vaeltaa yksinään Lapissa. Hänen suosikkipaikkojaan ovat Kevon luonnonpuisto Utsjoella ja Kilpisjärven alue.
– Keskityn itseeni ja luontoon.
Entä miten erakkoluonteelle sopii ryhmäkuri eli äänestäminen samalla tavalla kuin muutkin?
– Hyvin. Kun harrastaa lajia, pitää tuntea säännöt. Ei päätöksenteosta tule mitään, jos jokainen tekee yksilöllisiä valintoja joka ainoassa kysymyksessä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”wrydman02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ryhmäkuri tulee monella eteen syksyllä, kun eduskunta äänestää sotesta. Joku hallituspuolueessa on jo ilmoittanut äänestävänsä vastaan, joku eronnut puolueestakin.
Rydmanin rooli on ristiriitainen.
Ensinnäkin Rydman istuu Helsingin kaupunginhallituksessa ja tekee läheistä yhteistyötä kokoomuslaisen pormestarin Jan Vapaavuoren kanssa. Keväällä Rydman antoi kaupunginvaltuustossa tukensa lausunnolle, jossa vaadittiin sote-uudistuksen kaatamista.
Toiseksi hän on eduskunnassa hallituspuolueen edustaja. Hän sanoo noudattavansa periaatetta, että jos hallituksessa jotain sovitaan, siinä pysytään. Tämä koskee lähtökohtaisesti myös sotea.
Kolmanneksi hän on perustuslakivaliokunnan jäsen. Valiokunnan tehtävä on tulkita valtiosääntöä ja arvioida, täyttääkö sote-uudistus perustuslain vaatimukset.
Neljänneksi Rydman on kokoomuksen valiokuntavastaava perustuslakivaliokunnassa. Hän siis koordinoi puolueen toimintaa.
Neljäs kohta tuottaa oman ristiriitansa. Valiokunnan käytäntöön kuuluu, että poliittiset tavoitteet jätetään kokoushuoneen ulkopuolelle ja keskitytään valtiosääntöön. Tämän periaatteen jäsenet ovat jakaneet vuosikymmenten ajan.
– Suurin osa jäsenistä ymmärtää tämän. En uskalla sanoa, että kaikki, mutta suurin osa.
Näiden jännitteiden keskellä Rydman yrittää löytää oman linjansa. Helppoa se ei ole.
Rydmanilla olisi ollut keväällä käytettävissään yksi ratkaisu Gordionin solmuunsa, mutta sitä hän ei halunnut käyttää.
Perustuslakivaliokunta näet pohti kevään aikana, onko maakuntien sote-rahoituksen yleinen taso lain säätämisjärjestyskysymys, siis että voidaanko rahoitustaso säätää tavallisena lakina vai täytyykö noudattaa perustuslain säätämistä.
Ja sama yksinkertaisemmin: turvaako hallituksen maakunnille esittämä rahoituksen taso perustuslain takaamat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut?
Ennen lausuntoa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että sote-menot kasvavat vuodessa 1,5 prosenttia. Hallitus taas esitti, että menot saavat kasvaa korkeintaan 0,9 prosenttia vuodessa.
Valiokunnan käsittelyn pohjana oli luonnos, jossa se totesi, että hallituksen esitys on riittämätön eikä takaa sote-palveluita. Se olisi tarkoittanut, että hallituksen esitys on perustuslain vastainen.
Tässä päästään Rydmanin sisäiseen ristiriitaan. Helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna hänen olisi ehkä kannattanut antaa lausuntoluonnoksen mennä läpi sellaisenaan.
Tästä olisi seurannut, että kokoomus ei olisi voinut hyväksyä sote-uudistusta. Kokoomus olisi kaatanut uudistuksen, koska se ei olisi tuonut kaivattuja sote-säästöjä.
Rydmanin tilanne olisi helpottunut. Helsinkiläisten vastustama sote-esitys olisi kaatunut ja helsinkiläinen Rydman olisi voinut pitää sotea arvostelleen linjansa. Toisaalta hänen ei olisi tarvinnut livetä hallitusrintamastakaan, koska koko puolue olisi vastustanut sotea.
Rydman hylkäsi tämän vaihtoehdon. Hän sanoo, ettei edes harkinnut sitä. Hän päinvastoin vaati muutoksia pevin sote-lausuntoon ja sai valiokunnan sille kannalle, ettei menojen rajoittaminen itsessään ole perustuslain vastaista.
– Tämän puolesta kamppailin, vaikka lyhyellä tähtäimellä se ei ehkä ollut kannattavaa. Perustuslakivaliokunta on liian arvokas instituutio lyhyen tähtäimen poliittiseen peliin tai omien poliittisten tuskien helpottamiseen.
Kyse oli ennen kaikkea budjettikurista. Rydman sanoo, että jos menojen rajoittaminen olisi katsottu perustuslain vastaiseksi, siitä olisi saattanut koitua ikäviä seurauksia.
Kyseessä olisi näet ollut ”vaarallinen ennakkotapaus”, Rydman toteaa. Se olisi saattanut tulevaisuudessa estää kulukurin jossain toisessa yhteydessä.
Hallituspuolueen edustajilla on perustuslakivaliokunnassa enemmistö. Jos valiokunta äänestää jostain lausunnosta, hallitus voisi teoriassa hakea enemmistöä ”omien” jäsentensä avulla ja edistää lakiesitystään.
Näin ei yleensä tapahdu. Pevissä etsitään yksimielisiä lausuntoja, koska jos poliittiset kiistat siirtyvät valiokunnan sisään, sen uskottavuus perustuslain tulkkina heikentyy.
Rydmanin mukaan valiokunta kykeni pitämään poliittiset intohimot loitolla sote-uudistuksenkin käsittelyssä, vaikka paineet olivat kovat.
Valiokunta teki toistakymmentä koeäänestystä sotelaeista. Niitä ei merkitty pöytäkirjaan, mutta Rydman kertoo, että yhtä koeäänestystä lukuun
ottamatta niiden tulokset eivät menneet hallitus-oppositioasetelman mukaan.
Silloin tällöin joku ehdottaa, että Suomeen pitäisi perustaa perustuslakituomioistuin tai antaa korkeimman oikeuden tulkita perustuslakia.
Ehdottajien mielestä muutos poistaisi tulkinnoista nykyisen poliittisuuden.
Rydman on eri mieltä.
Hän myöntää, että ongelma on todellinen: Suomessa on kapea joukko valtiosääntöjuristeja. Perustuslakivaliokunta joutuu nojaamaan harvojen asiantuntijoiden näkemykseen.
– Mutta miten tämä muuttuisi, jos meillä olisi perustuslakituomioistuin?
Jos perustuslain ylin tulkki olisi tuomioistuin, ratkaisevaa olisi, kuka nimitetään tuomioistuimen jäseneksi. Heidän nimityksistään tulisi helposti poliittisia.
Rydmanin mukaan seuraava askel olisikin, että politiikka vaikuttaisi tuomarinimitysten taustalla samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Siellä tuskin mikään päätös on niin poliittinen päätös kuin korkeimman oikeuden tuomarien nimittäminen.
Rydman sanoo, että Suomessa on sentään demokraattisesti valittu valiokunta tulkitsemassa perustuslakia ja arvioimassa, kenen asiantuntijan argumentti on vakuuttavin.
– Vaikka on vaarallista, jos politiikka juridisoituu, niin juridiikan politisoituminen on ehkä vielä vaarallisempaa.
Rydman ei alunperin edes halunnut perustuslakivaliokuntaan. Hän piti hallintovaliokuntaa päävaliokuntanaan, koska siellä käsiteltiin hänelle tärkeitä teemoja, kuten turvallisuutta ja maahanmuuttoa.
Kun Antti Häkkäsestä tuli ministeri, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ehdotti, että Rydmanista tulisi kokoomuksen valiokuntavastaava peviin. Tämä suostui vastentahtoisesti.
Vuosi on nyt kulunut. Rydman on vähitellen vahvistanut omaa valtiosääntöosaamistaan. Hän sanoo kokevansa työstä ”masokistista nautintoa”.
– Omilla uintiliikkeilläni olen alkanut pysyä pinnalla, ja sitä myöten alkanut myös pitää uimisesta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”wrydman03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1532697875480{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Musiikki vaihtui politiikkaan
Nuorena Wille Rydman kaavaili säveltäjän uraa, onhan hänen isoisänsä tunnettu säveltäjä Kari Rydman. Hän lauloi Cantores minores -kuorossa ja opiskeli sekä Helsingin konservatoriossa että Sibelius-Akatemiassa.
Lukioiässä politiikka vei kuitenkin voiton. Nyt Rydman, 32, on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän on myös muun muassa Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja ja energiayhtiö Helenin hallituksen varapuheenjohtaja.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]