Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut yhteenvedon valinnanvapauslain luonnoksesta annetuista lausunnoista. Lausuntoja jätettiin yli 700.
Vaikka suurin osa lausunnonantajista katsoi lakiesityksen parantuneen edelliseen, viime toukokuussa annettuun esitykseen verrattuna, uudistuksen keskeisten tavoitteiden ei edelleenkään katsota toteutuvan.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suuri osa lausunnonantajista suhtautuu kriittisesti siihen, että ehdotetulla valinnanvapauslailla voitaisiin kaventaa suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja.
Lakiesityksen ei myöskään katsota parantavan palveluiden saatavuutta. Lisäksi suurin osa lausunnonantajista arvioi, ettei lakiesitys anna riittäviä edellytyksiä kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillintään. Myöskään laaja-alaisten palvelutarpeiden kohdalla hyvin yhteen sovitettujen palvelujen ei katsota toteutuvan esitetyllä mallilla.
Valinnanvapauden laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti
Valinnanvapauden laajentamisen periaatteeseen suhtauduttiin lausunnoissa pääosin myönteisesti. Lakiluonnoksen katsotaan edistävän asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa. Tästä huolimatta lausunnonantajat kokevat, ettei lakiluonnos anna asiakkaille riittäviä mahdollisuuksia hakeutua omaan tilanteeseensa sopivaan palveluun.
Lakiluonnoksen nähdään kuitenkin edistävän toimintatapojen muutoksia sekä uusia palveluinnovaatioita sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lakiluonnosta pidetään palveluintegraation näkökulmasta haasteellisena, koska asiakassetelin käyttö pirstoo mahdollisuudet luoda yhtenäiset palveluketjut ja vaikeuttaa entisestään kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi pääosa lausunnonantajista katsoo, että velvollisuus käyttää asiakasseteliä eri palveluissa on liian laaja.
Itse asiakassetelin nähdään vahvistavan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa. Liian laaja-alaisen asiakassetelin katsotaan kuitenkin uhkaavan palveluverkkoa erityisesti erikoissairaanhoidon ja päivystyksen osalta.
Hallitus ilmoitti jo joulukuussa lausuntokierroksen päätyttyä, että valinnanvapauslakia täsmennetään. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.
Henkilökohtaiseen budjettiin sisältyy myös riskejä
Esitysluonnoksen ei katsota antavan maakunnille riittäviä edellytyksiä järjestämisvastuun toteuttamiseen.
Henkilökohtaisen budjetin sisällyttäminen valinnanvapauslainsäädäntöön nähdään pääosin myönteisenä. Sen avulla voidaan koordinoida pitkäaikaista tukea ja palveluita tarvitsevien palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.
Lausunnoissa tuotiin kuitenkin esille myös henkilökohtaiseen budjettiin liittyviä riskejä. Lausunnoissa painotettiin, että henkilökohtaisen budjetin käyttöön olisi syytä siirtyä vaiheittain tai kokeilujen kautta. Lausunnoissa korostettiin asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen tärkeyttä.
Lausunnonantajat toivat esille, että mitä enemmän palveluntuottajia on tarjolla, sitä enemmän niiden vertailu vaatii tietoa, osaamista ja resursseja sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Lausunnonantajat näkivät maakunnanliikelaitoksen laatiman asiakassuunnitelman tärkeäksi keinoksi varmistaa palveluiden integraatio etenkin paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden osalta.
Erikoislääkäripalvelut vahvistavat perustason palveluja
Lakiesityksessä ehdotettu palveluvalikoima sote-keskuksessa ja suunhoidon yksiköissä nähtiin tarkoituksenmukaisena ja selkeänä suhteessa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.
Erikoislääkäripalvelujen nähtiin vahvistavan perustason palveluja ja palveluintegraatiota. Sote-keskuksiin ehdoteutuista lääketieteen erikoisaloista oli kuitenkin näkemyseroja ja sosiaalihuollon vähäinen rooli sai kritiikkiä osakseen.
Palveluntuottajien sopimus- ja korvausmenettelyjä pidettiin lakiluonnoksessa tarkoituksenmukaisina. Lausunnonantajat kuitenkin huomauttivat, että palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyt tulevat aiheuttamaan maakunnalle runsaasti hallinnollista työtä ja edellyttävät uudenlaista sopimusoikeudellista osaamista sitoen runsaasti asiantuntijaresursseja.
Sote-keskusta ja suunhoidon yksikköjä koskevien siirtymäsäännösten koettiin turvaavan palveluiden saatavuuden siirtymävaiheessa. Useissa lausunnoissa tuotiin esille, että asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto tulisi toteuttaa samaan aikaan. Maakunnille tulisi lausunnonantajien mukaan jättää vapausasteita asiakassetelin suunnitelmalliselle käyttöönotolle.
Pienten toimintaedellytykset haasteelliset
Lakiluonnoksen katsottiin turvaavan yksityisten tuottajien toimintaedellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla. Enemmistö lausunnonantajista kuitenkin arvioi pienten toimijoiden toimintaedellytykset haasteellisiksi.
Lausunnonantajat pitivät uudistuksen voimaantulon vaiheistusta perusteltuna parannuksena. Vaiheistuksen katsottiin antavan maakunnille paremmat mahdollisuudet valmistautua joustavasti tulevaan uudistukseen. ICT-palveluiden ja ratkaisujen keskeneräisyyden katsottiin kuitenkin osittain vaarantavan uudistuksen toimeenpanon.
Lausunnonantajista enemmistö arvioi, ettei uudistuksen vaikutusten arviointi ole esityksessä riittävää. Lausunnonantajat toivat kuitenkin esiin arvioinnin haasteellisuuden, koska vastaavanlaista uudistusta ei ole aikaisemmin tehty. Kustannusvaikutusten arviointia pidettiin vaatimattomana.
Ministeriö hyödyntää lausuntoja valinnanvapauslain jatkovalmistelussa ja viimeistelyssä. Valinnanvapauslaki viimeistellään virkamiestyönä.
Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle maaliskuussa. Koko maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kevätistuntokauden loppuun mennessä.