Espanjassa kansalaisten tyytymättömyys maan hallitusta kohtaan kasvaa. Monilla on huoli mihin Podemosin ja PSOE:n yhteistyö voi vielä johtaa.
Pitkän poliittisen umpikujan jälkeen Pedro Sánchezin sosialistipuolue PSOE sopi hallitusyhteistyöstä vasemmistopopulistisen Podemosin kanssa viime vuoden lopulla.
Syntyi Espanjan ensimmäinen koalitiohallitus demokratisoitumisen jälkeen vuonna 1977. Francisco Francon diktatuurin jälkeen, Espanjaa on vuorotellen hallinnut PSOE tai oikeistopuolue PP.
Hallitusyhteistyön myötä Podemosin puoluejohtajasta Pablo Iglesiasista tuli Espanjan toinen varapääministeri.
Iglesias ihannoi avoimesti Hugo Chávezin Venezuelaa. Venezuela on jopa rahoittanut Podemosia sen historiansa aikana. Asia, jolle kansainvälinen lehdistökin on antanut palstatilaa.
Vuonna 2016 Venezuelan entinen valtiovarainministeri Rafael Isea kertoi Espanjan talous- ja verorikosyksilölle, että Hugo Chávez maksoi 7 miljoonaa dollaria Podemosille vuonna 2008, tarkoituksena laajentaa bolivarianismia Espanjassa.
Sananvapauden vähentämisen puolesta
Pedro Sánchezin hallitus on viime aikoina tehnyt useita eleitä, jotka puhuvat tiedon ja ilmaisun vapauden vähentämistä Espanjassa.
Monella espanjalaisella oli mennä aamukahvit väärään kurkkuun, kun opetusministeri Isabel Celáa varoitti Espanjan valtiollisen television aamuohjelmassa, että ”emme voi hyväksyä kielteisiä viestejä”. Ohjelmassa ministeri puolusti muun muassa hallituksen toimia niitä kohtaan, jotka arvostelevat sen tapaa hoitaa koronaepidemiaa.
Ulostulollaan Celáa antoi samalla tukensa kansalliskaartin päällikölle kenraali José Manuel Santiagolle, joka oli aiemmin ilmoittanut, että verkostoja tullaan seuraamaan ”hallituksen vastaisen mielipiteen minimoimiseksi”.
Oman lusikkansa soppaan on tuonut myös Sosiaalisen tutkimuksen keskus (CIS) kertoessaan tutkimuksesta, jonka mukaan jopa 66,7 prosenttia espanjalaisista pitää tiedonsaantioikeuden rajoittamista välttämättömänä väärien tietojen poistamiseksi.
CIS ei kuitenkaan julkaissut tietoja siitä miten ja kuinka monta henkilöä mielipidekyselyyn oli osallistunut. Kadunmiesten mielipide asiasta kun on toisenlainen: sensuuri ei kuulu demokratiaan.
Nämä kaikki ovat toimenpiteitä, jotka tarkoittavat sensuurin soveltamista käytännössä. Se on myös pahin mahdollinen resepti väärän tietojen torjumiseksi, ja josta Euroopan unioni on jo Espanjaa varoittanut.
Espanjalaiset siirtävät varoja pois
Kansalaisten pelko PSOE:n ja Podemosin koalitiohallituksen toimista on saanut espanjalaiset pelkäämään säästöjensä puolesta. Iglesias haluaa kansallistaa ja sosialisoida säästöt, kuten Venezuelassa.
Pablo Iglesias on muistuttanut, että perustuslaki sallii koronaviruksen kaltaisessa kriisiajassa ja yleisen edun vuoksi mahdollisuuden puuttua yrityksiin.
Luxemburgissa ja Sveitsissä toimivat pankit kertovat, että espanjalaisten asiakkaiden määrä on lähtenyt kasvuun sen jälkeen, kun Pablo Iglesias maaliskuussa twiittasi, että ”kaikki maan varallisuus on yleisen edun alaista”. Viestissä toistettiin Espanjan perustuslain artiklaa 128, mikä on levittänyt pelkoa säästäjien keskuudessa. He tulkitsivat Iglesiasin viestin tulevien takavarikointitoimenpiteiden ilmoituksena.
Nimettömänä pysyvän Luxemburgissa toimiva kansainvälisen pankin edustajan mukaan ”meillä on pyyntöjä asiakkaittemme rahojen siirrosta pois Espanjasta poliittisen ilmapiirin vuoksi. He myöntävät olevansa erittäin levottomia Espanjan ajautumisesta populismin tielle.”
Valtion salaisuudet ja Pablo Iglesias
Mutta todellinen myrsky nousi, kun espanjalaisille kävi ilmi, että Pedro Sánchez muutti poikkeustilan nojalla voimassaolevaa lakia, jotta Pablo Iglesias pääsi komissioon, joka valvoo Espanjan kansallista tiedustelukeskusta CNI:tä ja jolla siten on pääsy valtionsalaisuuksiin.
Lakimuutosta perusteltiin ”tilanteen poikkeuksellisella ja kiireellisellä tarpeella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä”. Perinteisesti ensimmäinen varapääministeri on kyseisessä komissiossa, eikä toinen varapääministeri.
Espanjalaiset ovat joutuneet seuraamaan sivusta maan hallituksen enemmän ja vähemmän sekalaiselta tuntuvaa koronaepidemian hoitoa.
Huhtikuun lopulla Espanja jäi kiinne tilastomanipuloinnista. Pedro Sánchezin hallitus oli toimittanut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle OECD:lle tiedot koronaviruksen vasta-ainepikatesteistä, vaikka kyseiset testit on poistettu Espanjan terveysministerin omista tilastoista.
Näin Espanja pääsi OECD:n tilastossa Top10 maan joukkoon testien määrässä, vaikka maan sisäisesti kyseisiä testituloksia ei oteta huomioon, jotta koronavirusluvut saadaan näyttämään pienemmiltä kansan edessä. Sittemmin OECD, huomattuaan asian, palautti Espanjan tilastossa sille kuuluvalle sijalle eli sijalle 17.
Maan hallitus siis etsii väärän tiedon levittäjiä kissojen ja koirien avulla, mutta itse tekee samaa.
Timo Kauppinen