Espoo älähtää sotesta: Kansantaloudelle ”väärä liike”

Hallituksen korjattu sote-rahoitusmalli ei isojen kaupunkien ahdinkoa helpota. Investointiohjelmamme menee kokonaan uusiksi, sanoo Espoon kaupunginjohtaja.

[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”jukka-makela-espoo-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo, että hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi jättää kasvavat kaupungit yhä taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Hallitus on muuttanut sote-esityksensä rahoitusmallia niin, että siihen on tulossa noin 29 miljoonan euron lisäys, jolla voidaan vastata väestömäärän kasvusta johtuvaan palvelutarpeen lisäykseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Mielenkiintoinen avaus, mutta tämä toisi Espoolle ehkä joitakin miljoonia euroja vuodessa – selvitämme tätä paraikaa.  Se on selvää, että tämä on aivan eri suuruusluokassa eikä millään tavoin vastaa investointiohjelmaamme, joka Espoon konsernissa on noin 700 miljoonan euron luokkaa vuositasolla, Mäkelä suhteuttaa asiaa Verkkouutisille.

Mäkelän nimi on myös mukana yhteistiedotteessa, jonka Suomen kuuden suurimman kaupungin johto laittoi keskiviikkona julkisuuteen. Siinä kaupungit painottivat, miten sote-rahoitusmallin ratkaisut ovat niin kuntien talouden, kilpailukyvyn, elinvoiman kuin koko kansantaloudenkin näkökulmasta ”kohtalokkaita” eivätkä lausuntopalautteen perusteella tehdyt korjaukset tuo tähän muutosta.

Keskeinen isojen kaupunkien huoli liittyy siihen, miten uudistuksessa lohkaistaan kuntaveroista 13,26 prosenttiyksikköä ja siirretään tämä valtiolle uusien hyvinvointialueiden rahoittamiseksi.

Kasvukaupungit pitävät yhtälöä yksinkertaisesti ”mahdottomana”, kun nykyistä pienemmällä verokertymällä pitäisi jatkossa rahoittaa nykyiset tai jopa kasvavat investointi- ja palvelutarpeet – veloista puhumattakaan.

– Espoossa kunnallisvero putoaa reiluun neljään prosenttiin. Samalla meille jää kasvukaupungin kaikki velvoitteet ja vastuut, sekä velat että tulevat investoinnit. Meiltä viedään siis tulot, mutta meille jäävät velat.

Kaupunginjohtaja korostaa, että kasvavissa kaupungeissa investoinnit on tehtävä etupainotteisesti, mikä merkitsee rahoitusjärjestelyjä ja velanottoa.

Kaupungin investointiohjelmassa vuonna 2021 lainarahan määrä lisääntyy noin 203 miljoonalla eurolla ja vuosina 2022-2023 lainakanta kasvaa yhteensä noin 320 miljoonalla eurolla. Lainan määrä vuoden 2023 lopussa on näillä näkymin jo 1 633 miljoonaa euroa.

– Jos sote-uudistus nyt etenee, meidän on arvioitava investointiohjelmamme kokonaan uusiksi. Meidän on käytävä läpi myös, miten rahoittajat suhtautuvat tähän uuteen tilanteeseen. Espoolla on ollut Suomen mittakaavassa vahva talous, mutta poliittisilla tulonsiirroilla siitäkin saa kriisitalouden siirtämällä varoja ikään kuin muiden käyttöön.

Jos investointiohjelma menee uusiksi, mistä joudutaan karsimaan?

– Isoja investointikokonaisuuksia ovat koulut ja päiväkodit sekä infrastruktuuri. Molemmista näistä joudumme tinkimään.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1604042335433{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”jukka-makela-espoo-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]

Espoo on ”rahantekokone”
Poimintoja videosisällöistämme

Jukka Mäkelä huomauttaa, että kasvukaupunkien vakavaraisuus on perustunut niiden verotusoikeuteen. Kun tätä nyt ollaan rajaamassa, herää kysymys, miten se vaikuttaa jatkossa myös kaupunkien saamaan rahoitukseen.

Jukka Mäkelä puhuu Espoosta mielellään ”rahantekokoneena”. Mitä tulee valtion verotulojen kasvuun, helsinkiläisten ja espoolaisten osuus tästä on ollut 88 prosenttia vuosina 2014-2018.

Hän muistuttaa myös, että Helsinki ja Espoo maksavat noin 85 prosentin osuuden verotulojen tasauksesta muille kunnille Suomessa, yhteensä 545 miljoonaa euroa. Espoossa tehdyt isot investoinnit esimerkiksi länsimetroon tai vieraskielisten palveluihin eivät Mäkelän mukaan tulouta Espoolle juuri mitään, mutta ovat kansantalouden kannalta merkittäviä.

– Kun koronakriisin jälkeen meidän pitäisi päästä uuteen kasvuun ja jos kaupungit eivät tähän pysty tarttumaan ja investoimaan kestävällä tavalla, tämä on minusta kyllä koko kansantalouden kannalta tosi väärä liike.

Jukka Mäkelä ei usko, että hallituksen ajama maakuntavero toisi tilanteeseen helpotusta – päinvastoin. Hän ennakoi sen nostavan kokonaisveroastetta ja heikentävän kilpailukykyä.

Minkälainen sote-ratkaisu Espoolle sitten kelpaisi?

Edellinen Juha Sipilän hallitus ei suostunut pääkaupunkiseudun isojen kuntien vaatimuksiin Uudenmaan erillisratkaisusta. Nyt sellainen on tulossa, kun Uusimaa jaetaan neljään hyvinvointialueeseen sekä Helsinkiin. Eikö tämä ole askel eteenpäin?

Espoon kaupunginjohtaja pitääkin aluejakoa sinänsä hyvänä ja uskoo, että sote-palvelut olisi järjestettävissä Länsi-Uudellamaalla kymmenen kunnan yhteistyönä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tämä muodostaisi noin 470 000 asukkaan sote-alueen, mutta tätä rahoitusratkaisua – joka on meidän näkökulmastamme mahdoton – emme voi hyväksyä. Uskomme edelleen, että sote-uudistus olisi järjestettävissä näin kuntapohjaisesti kestävällä tavalla ilman uutta maakuntatasoa.

Verkkouutisten juttusarjassa ”Kohti kuntavaaleja” haastatellaan kuuden suurimpien kaupunkien johtajat Suomessa. Sarjassa on aiemmin haastateltu pormestari Lauri Lyly Tampereelta (3.10.2020) sekä kaupunginjohtaja Minna Arve Turusta (9.10.2020)

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjJiNTNiMjgwMi1mMjFkLTQyYzAtYTM5OS0wOGRlZGZlZTk2ODElMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJpbnZlc3RvaW5uaXQtZXNwb28lMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkNpJTJDbiUyQ3MlMjklN0J2YXIlMjB0JTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNkJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlM0JpZiUyOHdpbmRvdyU1QnQlNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOG4lMjklMjklN0J2YXIlMjBvJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCby5hc3luYyUzRDElMkNvLmlkJTNEbiUyQ28uc3JjJTNEJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMkNkLnBhcmVudE5vZGUuaW5zZXJ0QmVmb3JlJTI4byUyQ2QlMjklN0QlN0QlMjhkb2N1bWVudCUyQzAlMkMlMjJpbmZvZ3JhbS1hc3luYyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]

Mainos