EU:n suuret aseidenviejät ovat asettaneet hiljaisen vientikiellon Venäjälle, kertoo brittilehti EU Observer. Parhaillaan EU harkitsee, pitäisikö unionin asettaa yhteinen vientikielto siinä tapauksessa, että kolmannen vaiheen talouspakotteet otetaan käyttöön.
Saksa ja Britannia jäädyttivät aseiden viennin Venäjälle maaliskuussa, kun Venäjä valloitti Krimin. Saksan hallitus on ilmoittanut, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa vientilupia ei voida myöntää. Britannia toteaa, että vientikielto on edelleen voimassa.
Italia oli alustavasti sopinut Venäjän kanssa, että se myy aseistettuja sotilaskulkuneuvoja 800 miljoonan eurolla, mutta kauppa peruuntui jo ennen Ukrainan kriisiä. Italialaislähde toteaa EU Observerille epävirallisesti, että maa todennäköisesti seuraisi Britannian ja Saksan linjaa.
Isoimman kiistan on synnyttänyt Ranska, joka on päättänyt myydä Venäjälle 1,2 miljardn euron arvoisen sota-aluksen Ukrainan tilanteesta huolimatta. Kauppa on käytännössä estänyt EU:n yhteisen asevientikiellon. Ranska toteaa, että se ei aseta omaa asevientikieltoa ennen kuin asiasta päätetään EU-tasolla.
Espanja noudattaa samaa linjaa Ranskan kanssa.
Belgia, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi sen sijaan ovat vientikiellon kannalla.
Suomella ei ole tällä hetkellä asekauppoja vireillä Venäjän kanssa.
– Jos uusi hakemus tulisi, luulen, että vastauksemme olisi kielteinen, sanoo puolustusministeriön kaupallinen neuvos Arto Koski brittilehdelle.
Lontoolaisen ajatuspaja Rusin asiantuntija Igor Sutjagin muistuttaa, että eurooppalaiset yritykset toimittavat osia venäläisiin vakoilusatelliitteihin, navigointilaitteita hävittäjiin ja infrapunatekniikkaa tankkeihin ja helikoptereihin.
Vastaavaa toimintaa nähtiin jo toisessa maailmansodassa, kun brittiläinen Rolls Royce myi moottoreita saksalaishävittäjiin. Sutjagin sanoo.’
Hän mainitsee myös Georgian sodan vuodelta 2008, jolloin venäläiset puolisotilaalliset joukot käyttivät suomalaisen Sakon valmistamia kiväärejä. Ne oli myyty Venäjälle metsästysaseina.