Euroopan unioni on ottamassa aiempaa suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan, ja etualalle on noussut keskustelu strategisesta autonomiasta. Aihe herättää ristiriitoja, mutta EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteeri Helga Maria Schmid pitää sen ytimessä olevaa ajattelua pohjimmiltaan yksinkertaisena.
– Eurooppalaisten on tarpeen tullen pystyttävä suojelemaan ja puolustamaan eurooppalaisia arvoja ja intressejä. On oltava kyky toimia. Haluamme, että meillä on edellytykset tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa omilla ehdoillamme, Schmid toteaa The Security Timesin artikkelissa.
Tarve on hänen mukaansa ilmeinen, koska strateginen ympäristö on muuttunut yhä vaikeammin ennakoitavaksi ja tietyt valtiot tavoittelevat maailman jakamista uusiin etupiireihin. Samaan aikaan geopoliittisen vastakkainasettelun kärjistyminen lisää jopa tahattomasti puhkeavan sotilaallisen konfliktin uhkaa.
Kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita Schmid luonnehtii alkaneen vuosisadan uusiksi aseiksi.
– Me eurooppalaiset emme voi hyväksyä hybridi- ja kyberhyökkäysten avulla tapahtuvaa sekaantumista ja epävakauttamista. Siksi keskitymme jatkuvasti vahvistamaan kyberturvallisuuteen liittyviä kykyjämme, parannamme tietoturvaa ja torjumme disinformaatiota vastikään hyväksytyn disinformaation vastaisen toimintaohjelman keinoin, hän sanoo.
Puolustusulottuvuuden kovassa ytimessä ovat Schmidin mukaan vuonna 2016 käynnistetty pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), Euroopan puolustusrahaston kautta tapahtuva sotilasinvestointien lisääminen, komentorakenteiden virtaviivaistaminen ja siviilikriisinhallinnan vahvistaminen. Ne eivät hänen mukaansa palvele vain EU:n tavoitteita, vaan lujittavat samalla Naton eurooppalaista pilaria.
Kriisinsietokykyä on vahvistettava
Schmid kehottaa tarkastelemaan turvallisuutta puolustuskysymyksiä laaja-alaisemmin. Esimerkkinä hän nostaa esiin taloudellisen turvallisuuden.
– Tähän käsitteeseen kuuluvat euron strateginen merkitys ja tarve varmistaa, että yhteisvaluutta voi näytellä mahdollisimman täysipainoista roolia kansainvälisellä näyttämöllä. Euron kansainvälisen aseman edistäminen on osa Euroopan sitoutumista avoimeen, monenkeskiseen ja sääntöperusteiseen globaaliin talouteen, hän sanoo.
EU on jo tälläkin hetkellä merkittävä turvallisuuden tuottaja, Schmid muistuttaa. Terrorismin ja ääriliikkeiden torjuntaan tähtäävien sisäisten toimiensa lisäksi unioni osallistuu tälläkin hetkellä kuuteentoista Euroopan turvallisuutta vahvistavaan kriisinhallintaoperaatioon muun muassa Georgiassa, Irakissa, Malissa, Nigerissä, Somaliassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Sääntöperusteisen monenkeskisyyden edistäminen ja Euroopan strategisen autonomian pönkittäminen eivät Schmidin mielestä ole ristiriidassa keskenään.
– Jos vahvistamme omaa kriisinsietokykyämme uusien riskien edessä, EU voi tehdä osansa monenkeskisen järjestelmän vireyttämiseksi ja tunnustetaan määrätietoiseksi toimijaksi epävakaassa maailmassa, arvioi Helga Maria Schmid.