Taloustieteen professori emeritus Matti Viren arvostelee kovin sanoin Suomen hallituksen suunnitelmaa, jossa suunnitellaan, miten EU:n koronaelvytyspaketin rahat käytetään. Hänen mukaansa paketilla voidaan elvyttää Suomen taloutta vain vähän, jos ollenkaan.
– Jo kohteiden nimet kertovat, että kyse ei ole mistään koronaelvytyksestä vaan jostain aivan muusta. Paketilla ei ole tarkoitus elvyttää vaan hankki kannatusta eri puolueiden, etujärjestöjen ja muiden lobbareiden keskuudessa, Viren kirjoittaa blogissaan.
Hallitus kertoi maanantaina, miten se aikoo käyttää EU:n elvytyspaketin varat, joita Suomeen saadaan 2,1 miljardia. Eniten rahaa käytetään talouden vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Viren kertoo löytäneensä raportista muunkinlaisia kohteita.
– Mitä ihmettä rahanpesun estämisellä on elvytyksen kanssa? Missä sitä rahaa nyt korona-aikana pestään? Onko kyberturvallisuuden edistäminen jokin elvytyskohde? Entä jatkuvan oppimisen uudistus?
Viren ihmettelee raportissa käytettyjä ilmaisuja, kuten seuraavaa tekstikatkelmaa: ”Vahvistetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja kohtaantoa ottamalla kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi lisätään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Työuria pidennetään edistämällä työelämässä olevien työkykyä ja jaksamista.”
– Mitä (tuo) liirum laarum tarkoittaa? Minkä puolueen vaaliohjelmasta tämä on poimittu?
Viren myös ihmettelee, miten vähän elvytysvarat todella elvyttävät Suomen taloutta. Valtiovarainministeriö ilmoittaa raportissa, että vuonna 2023 elvytys on parantanut talouskasvua alle puoli prosenttia ja vuonna 2026 ei enää yhtään.
– Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla.
Virenin mielestä ohjelmasta huokuu epäusko, jopa halveksunta, markkinataloutta kohtaan.
– Mitään ei saada aikaiseksi ilman valtion ja EU:n tukea ja ohjausta. Teknologia ei kehity ilman valtion rahaa. Työtekijät eivät löydä työpaikkoja ilman, että heidät viedään kädestä pitäen rekrytoijan puheille.