Suomalaiset EU-parlamentaarikot moittivat parlamentin äskettäin hyväksymää Venäjä-raporttia huonosti kirjoitetuksi ja Venäjä-vihamieliseksi.
– Vastatoimintaa tarvitaan, mutta ei tämä mietintö ollut mistään kotoisin. Äänestin ihan säälistä sen puolesta, sanoo EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.)
EU-parlamentti hyväksyi marraskuun lopussa mietinnön, jossa se tuomitsi Venäjän harjoittaman propagandan. Parlamentin mukaan Venäjä vääristää totuutta, lietsoo pelkoa ja yrittää hajottaa EU:ta. Parlamentti ehdottaa, että EU harjoittaisi ”strategista viestintää” propagandan torjumiseksi ja alkaisi rahoittaa vapaita tiedotusvälineitä.
Raportin laati puolalainen Anna Fotyga, joka kotimaassaan edustaa Laki ja Oikeus -puoluetta. EU-parlamentissa hän kuuluu konservatiiviseen reformisti-ryhmään, johon Suomesta kuuluu Perussuomalaiset.
Raportti hyväksyttiin äänin 304–179. Kuitenkin peräti 208 meppiä äänesti tyhjää. Hautalan mukaan äänestyksessä ei ollutkaan kyse pelkästään raportista, vaan myös siitä, että Fotyga edustaa Laki ja oikeus -puoluetta. Puolue on rajoittanut oikeuslaitoksen ja lehdistön toimintaa Puolassa, mikä on herättänyt arvostelua EU-parlamentissa.
Demarimeppi Liisa Jaakonsaari (sd.) sanoo, että Fotygan persoona ohjasi liikaa Venäjä-raportin sisältöä.
– Voin sanoa, että Fotyga on suoraan sanoen leppymätön Venäjä-vihaaja ihan eri tavalla kuin monet muut. Se heijastuu raporttiin.
Jaakonsaaren mielestä raportin suurin virhe on, että Venäjä rinnastetaan siinä terroristijärjestö Isisiin.
– Meidän ryhmämme on tiukka mitä tulee Krimin valtaukseen, mutta provokaatioita haluamme välttää, hän sanoo.
EU-parlamentin demariryhmän suositus oli äänestää tyhjää. Jaakonsaari kuitenkin äänesti raporttia vastaan.
– En ole ikinä äänestänyt tyhjää, koska se on niin tyhjää. Äänestin vastaan, koska en pitänyt raportista.
Kokoomusmeppi Henna Virkkunen puolestaan äänesti raportin puolesta. Hän myöntää, että teksti oli kärkevä, mutta allekirjoittaa silti sisällön.
Virkkunen huomauttaa, että raportin puolesta äänestivät etenkin Itä-Euroopan maiden mepit. Venäjän tukijoita taas löytyi enemmän Ranskasta, Italiasta ja Kreikasta, minkä voi päätellä vaikkapa BBC:n julkaisemasta äänijakaumasta.
– Itä-Euroopassa on tiukka linja. He kärsivät enemmän disinformaatiosta, kun Venäjä luo mielikuvaa, että tietyt maat kuuluvat sen etupiiriin.
Jaakonsaari sanoo, että äänestyskarttojen perusteella ei kannata arvioida, ketkä ovat putinisteja ja ketkä eivät.
Venäjä-raportti oli niin sanottu oma-aloitemietintö, eikä sen hyväksyminen johda EU-lain säätämiseen. EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ennustaa, että raportti siirtyy nyt ”ö-mappiin”.
– Kukaan ei koske siihen enää tikullakaan, eikä se vaikuta Venäjään millään tavoin.