Suurin osa (92 prosenttia) EU-maiden kansalaisista haluaa, että kansalaisten näkemykset otetaan paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä.
Näin ilmenee tuoreen Euroopan tulevaisuus-barometrin tuloksista. Kyseessä on Euroopan parlamentin ja komission yhdessä toteuttama kyselytutkimus, jonka vastaukset kerättiin loka-marraskuussa 2020 kaikissa EU:n 27:ssä jäsenmaassa.
Kyselyn tulokset julkaistaan juuri ennen Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia koskevan yhteisen julistuksen allekirjoittamista.
Vastaajat katsoivat, että aktiivista osallistumista kaivataan kaikilta elämänaloilta. Lähes puolet (47 prosenttia) oli sitä mieltä, että tärkeä rooli olisi oltava nuorilla sekä myös kansallisilla hallituksilla (42 prosenttia) ja tiedeyhteisöillä, asiantuntijoilla ja tutkijoilla (40 prosenttia).
Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämistä pidetään selvästi tehokkaimpana keinona saada äänet kuuluviin EU:n tason päätöksentekijöille. Suomalaisista 84 prosenttia oli tätä mieltä, mikä on toiseksi eniten eurooppalaisista. Vain ruotsalaiset olivat vielä voimakkaammin tätä mieltä (87 prosenttia ruotsalaisista).
EU:n kansalaisille toivotaan kuitenkin enemmän sananvaltaa Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Vain kuusi prosenttia oli eri mieltä tästä väittämästä.
Ilmastonmuutos nähdään EU:n merkittävimpänä haasteena
Vastaajat katsovat, että demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja talous-, teollisuus- ja kauppamahti ovat EU:n tärkeimpiä vahvuuksia.
Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen arvotetaan EU:n tärkeimmäksi (tai yhdeksi tärkeimmistä) vahvuuksista 14 maassa. Erityisen selvästi tämä näkökanta korostuu Ruotsissa, jossa 58 prosenttia vastaajista pitää sitä keskeisenä vahvuutena. Myös Suomessa tätä pidetään tärkeänä vahvuutena (44 prosenttia suomalaisista vastaajista).
Vastausten perusteella ilmastonmuutosta pidetään selvästi merkittävimpänä EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista maailmanlaajuisista haasteista. Seuraavaksi suurimmiksi haasteiksi vastaajat näkivät terrorismin ja terveysriskit.
Kysely toteutettiin 27:ssä EU-jäsenvaltiossa henkilökohtaisina haastatteluina, joita täydennettiin pandemiatilanteen vuoksi tarvittaessa verkkohaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 27 034.