Armenian ja Azerbaidžanin sotilaallinen selkkaus Vuoristo-Karabahin hallinnasta on kiihtynyt tällä viikolla vakavimmaksi pitkään aikaan.
Vaikka maat syyttävät väkivaltaisuuksien kiihtymisestä toisiaan, pohjimmiltaan kyse on Yhdysvaltain entisen apulaisulkoministerin John C. Kornblumin mukaan Venäjän ylläpitämästä jäätyneestä konfliktista. Ruokkimalla alueellista epävakautta Kreml pyrkii hänen mukaansa heikentämään paitsi Armeniaa ja Azerbaidžania, myös länttä.
– Sen sijaan, että toimisi kiistassa välittäjänä, Venäjä usein lietsoo sitä. On tuskin sattumaa, että väkivaltaisuudet ovat puhjenneet uudelleen juuri nyt, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin on kotimaisten huolten ahdistama ja hänen suhteensa länteen ovat huonommat kuin koskaan, Kornblum sanoo Carnegie Europe -ajatushautomolle antamassaan kommentissa.
Putin pyrkii hänen mukaansa kiristämään länttä yhteistyöhön antamalla ymmärtää, että muussa tapauksessa konflikti eskaloituu täysimittaiseksi sodaksi. Vuosikymmeniä kestäneen Vuoristo-Karabahin tragedian hän uskoo päättyvän vasta, kun Venäjä on valmis jättämään naapurinsa rauhaan.
– Euroopan kannalta pelissä on erityisen paljon. Kaukasus on eurooppalaisen demokratian etulinja. Jos alue ajautuu Venäjän hallintaan, visio Euroopan demokratiasta kärsii vakavan vaurion, Kornblum toteaa.
Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa pitkään palvellut Kornblum on toiminut paitsi apulaisulkoministerinä, myös muun muassa maansa suurlähettiläänä Berliinissä ja Etyjissä, erikoislähettiläänä Daytonin rauhanprosessissa sekä edustuston kakkosmiehenä Natossa.
Mitä tekevät Ankara ja Moskova?
Saksalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Stefan Meister muistuttaa Vuoristo-Karabahin olevan poikkeuksellisen räjähdysherkkä, koska Armenia ja Azerbaidžan lukeutuvat maailman vahvimmin aseistautuneiden valtioiden joukkoon ja niiden asevoimat ovat alituisessa sotavalmiudessa.
– Kyse ei ole jäätyneestä konfliktista, vaan kansainvälisen yhteisön enemmän tai vähemmän unohtamasta ruutitynnyristä, Georgian pääkaupungissa Tbilisissä parhaillaan työskentelevä Meister sanoo.
Moskovan Carnegie-keskusta johtava venäläistutkija Dmitri Trenin kertoo viimeisen viikon ajan pohtineensa, voisiko Kaukasuksen tilanne aiheuttaa sodan Venäjän ja Turkin välille.
– Tämä johtaa väistämättä jatkokysymykseen: jos Turkki hyökkäisi Armeniaan ja Venäjä päättäisi puolustaa Armeniaa – liittolaistaan Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä – aktivoituisiko Pohjois-Atlantin sopimus [Naton perussopimuksen artikla 5], Trenin toteaa.
– Siitä palautuu mieleeni Neuvostoliiton viimeisen puolustusministerin Jevgeni Šapošnikovin syksyllä 1991 Ankaralle esittämä varoitus: jos hyökkäätte Karabahiin, laukaisette kolmannen maailmansodan.
Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa Treninin mukaan siltä, että suora sotilaallinen yhteentörmäys Venäjän ja Turkin välillä olisi vältettävissä. Turkki jatkanee silti Azerbaidžanin tukemista eikä Venäjä lakkaa aseistamasta konfliktin molempia osapuolia.