”Kaikki kolme maata pitävät assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksia askeleena kohti EU-jäsenyyttä”, Eberhard Rhein kirjoittaa kolumnissaan Euractiv-sivustolla.
”Heidän halunsa on täysin looginen. Kokemuksen perusteella he tietävät, että vain EU-jäsenyys – ja etenkin Naton jäsenyys – voi antaa heille tarpeeksi suojaa vahvan Venäjän asettamilta paineilta”, Rhein analysoi.
Rhein muistuttaa, että Euroopan on laajennuttava.
”Eurooppa on pian kääpiö vailla vaikutusvaltaa maailman asioihin. On Euroopan intressissä saada aikaiseksi pitkän tähtäimen jäsenyyssuunnitelma näiden kolmen valtion kanssa.”
Rheinin mukaan EU on kuitenkin kaikkea muuta kuin valmis laajentumaan seuraavan 10–20 vuoden aikana.
”Mielipidemittaukset osoittavat selvästi, ettei kansa halua sitä.”
Rhein pitää laajentumisen mukanaan tuomaa byrokratiaa niin ikään ongelmallisena. Hänen mukaansa EU:n hallinto on jo saavuttanut nykyjärjestelmän rajat 28 jäsenvaltiolla.
”Lähes 40 jäsenvaltiota käsittävän EU:n hallinnointi tehokkaasti ja demokraattisesti nykyisten sääntöjen puitteissa vaikuttaa varsin hankalalta ajatukselta”, Rhein kirjoittaa.
Pitkällä tähtäimellä Rhein näkee suuremman unionin olevan silti Euroopan etu. 2000-luvun puoliväliin mennessä Eurooppa kattaa enää alle 5 prosenttia maailman väestöstä ja sen on kyettävä järjestäytymään nykyistä tehokkaammaksi.
Rhein ehdottaakin, ettei EU:n tulisi sulkea ovia tuoreilta jäsentarjokkailta, vaan pyriä aikaansaamaan niissä sisäisiä uudistuksia, jotta ne voisivat liittyä unioniin.
”Kuten EU:ssa opittiin Bulgarian ja Romanian ennenaikaisesta liittymisestä, mikään ei olisi EU:lle pahempaa, kuin yhteiselo sellaisten jäsenmaiden kanssa, jotka eivät kunnioita EU:n arvoja”, Rhein sanoo.