Suomalaisista 6o prosenttia katsoo, että ratkaisu Nato-jäsenyyden hakemisesta tai hakematta jättämisestä pitäisi tehdä tämän vuoden aikana. 41 prosentin mielestä asiasta tulisi päättää lähikuukausina ja 19 prosentin mielestä ennen vuoden 2022 loppua.
Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 60 prosenttia ja vastustaa 19 prosenttia. 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Tiedot ilmenevät Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta, jonka kyselyyn vastasi 2 074 henkilöä.
Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, 4.3.–15.3.2022.
Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Nato-jäsenyyden kannatus on nyt korkeammalla kuin koskaan Arvo- ja asennetutkimuksen mittaushistoriassa. EVA on mitannut Nato-kannatusta vuodesta 1998.
Viime syksystä jäsenyyden kannatus on noussut 34 prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt 21 prosenttiyksikköä.
– Asennekäänteessä on kyse suomalaisten reaktiosta turvallisuusympäristön muutokseen, joka näyttää vieneen pitkään Suomessa vallalla olleelta turvallisuuspoliittiselta ajattelulta pohjan. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita naapurimaidensa koskemattomuutta. Ukrainan sota on konkretisoinut suomalaisille omalla maaperällä käytävän puolustussodan kauheuden ja tehnyt selväksi, etteivät Natoon kuuluvat maat voi tuoda sotavoimiaan liittouman ulkopuolisen maan puolustuksen avuksi, katsoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Suurimmassa osassa väestöryhmiä enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä. Miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä selvästi naisia enemmän, vanhimmat ja nuorimmat kannattavat vahvimmin Natoa.
Jäsenyyden kannatus kasvaa sosioekonomisen statuksen kohotessa.
Kokoomuksen kannattajissa Nato-jäsenyyden puolto on vahvinta (84 %). Yli 60 prosentin Nato-kannatus on RKP:n (79 %), Liike Nytin (70 %), perussuomalaisten (63 %), sosiaalidemokraattien (62 %), keskustan (61 %) ja vihreiden (61 %) äänestäjissä.
Pienintä Nato-kannatus on vasemmistoliiton äänestäjissä, mutta heissäkin Nato-kannattajia (33 %) on enemmän kuin vastustajia (31 %).
Valtiojohdon kanta menettänyt merkitystään
Kyselystä ilmenee myös, että lähes puolet (48 %) suomalaisista kannattaisi Nato-jäsenyyttä, vaikka ylin valtiojohto ei sitä kannattaisi. Vajaa kolmannes (31 %) yhtyisi tässä tapauksessa valtiojohdon kielteiseen kantaan.
– Tämä osoittaa, että Nato-kannatus on vankkaa ja suomalaiset ottavat nyt etumatkaa poliittisiin päättäjiin, Haavisto katsoo.
Kaksi kolmesta (67 %) ilmoittaa, että kannattaisi Suomen Nato-jäsenyyttä, jos maamme yli valtiojohto puoltaisi sitä. Vajaa viidennes (16 %) ei seuraisi valtiojohdon myönteistä Nato-kantaa.
Kun kyselyssä 60 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, valtiojohdon myönteinen Nato-kanta kasvattaisi siis jäsenyyden kannatusta seitsemän prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen, jossa valtiojohdon kanta ei ole tiedossa.