Puolustusvoimien entinen komentaja, kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg huomauttaa monien suhtautuneen lännessä optimistisemmin Ukrainan sotilaallisiin näkymiin vielä vuosi sitten.
Maan asevoimat oli onnistunut vapauttamaan loppuvuodesta 2022 suuria osia Harkovan ja Hersonin alueista vastahyökkäyksillä. Vuosi sitten Ukrainalle alettiin toimittaa satoja länsimaisia panssariajoneuvoja ja ensimmäistä kertaa myös taistelupanssarivaunuja.
Ulkomailla koulutettujen ja hyvin varustettujen prikaatien toivottiin murtavan venäläisjoukkojen rintamalinjan maan eteläosissa.
– Nyt olemme edelleen tässä talvella siinä tilanteessa, että rintamalinja on hyvin staattinen. Ei ole tietoa, kuinka kauan tämänkaltainen taistelu kestää. Venäjä on lisännyt omaa tuotantokapasiteettiaan, ja lännessä on ollut haasteita tukeen liittyvässä päätöksenteossa, kenraali evp. Jarmo Lindberg sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että Ukrainan edellytykset valmistautua mahdollisiin kevään tai kesän operaatioihin ovat huomattavasti vuodentakaista heikommat. Jatkon kannalta ratkaisevia kysymyksiä ovat Ukrainan varustetason riittävyys, lännen tuen jatkuminen ja Kremlin kyky ylläpitää omaa sotapotentiaaliaan.
Jarmo Lindberg sanoo, että osapuolten voimasuhteita on vaikea määrittää tarkasti. Venäjän tuotannon ajaminen sotatalouden kaltaiseen tilaan ei selvästi riitä, koska Kreml joutuu tuomaan lennokkeja ja ohjuksia Iranista sekä tykistöammuksia Pohjois-Koreasta.
– Selvästihän se on merkki siitä, että Venäjän oma tuotanto ei riitä. He ovat saaneet merkittäviä määriä kalustoa ulkomailta, evp-kenraali toteaa.
Euroopan unionin aiemmin asettama tavoite miljoonasta tykistöammuksesta ei tule toteutumaan maaliskuuhun mennessä vaan ehkä vasta syksyllä. Lindbergin mukaan tämä osoittaa sen, että Ukrainan pitkän aikavälin tukeminen edellyttää EU:n tuotantokyvyn laajentamista nykyisestä.
– Ettei vaan käy niin, että Venäjällä olisikin enemmän tuotantoa ja enemmän rekrytoitavia sotilaita, Lindberg sanoo.
Aseellisen tuen rajoitteet katosivat
Osa asiantuntijoista on vaatinut länneltä uutta ja pitkäjänteisempää strategiaa Ukraina-tukeen. Apua on tullut sodan alusta lähtien portaittain, ja edistyksellisemmistä asejärjestelmistä on aina käyty pitkä harkinta. Näin tapahtui pidemmälle kantavien ohjusten, eri täsmäaseiden ja esimerkiksi panssarivaunujen suhteen.
Nyt rajoitteet ovat suurelta osin poistuneet, sillä Ukrainalle ollaan tämän vuoden puolella lahjoittamassa myös hävittäjälentokoneita. Alankomaista F-16-hävittäjiä on tiedossa yli 20 kappaletta.
– Nyt keskustellaan enemmän varastojen suuruudesta ja tuotantokyvystä. Halua olisi antaa, mutta kun niin paljon on jo annettu, niin laarin pohjat alkavat jo paistaa monissa maissa. Olisi kuitenkin pystyttävä tuottamaan materiaalia myös omiin sodanaikaisiin varastoihin oman kansakunnan puolustamista varten, Jarmo Lindberg toteaa.
Venäjä on kärsinyt massiivisia tappioita
Viime aikoina eri länsimaista on kuultu arvioida, joiden perusteella sota Venäjän kanssa voisi olla edessä jo kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Näin on arvioinut muun muassa Norjan asevoimien komentaja.
Mahdollisten tulevien konfliktien kannalta keskeistä on se, kuinka kauan Venäjän ja Ukrainan sota kestää näin laajassa mittakaavassa. Lindbergin mukaan Venäjä ei pystyisi irrottamaan tällä hetkellä kovin suuria joukkoja mihinkään muualle.
– On myös niin, että Venäjä on kärsinyt valtavia tappioita sotilaissa ja materiaalissa. Joukkoja on koottu koko Venäjän alueelta, joten silloinhan vajetta on kaikissa Venäjän varuskunnissa länsirajalta aina sinne Tyynellemerelle asti, evp-kenraali sanoo.
Hänen mukaansa lännessä on joka tapauksessa syytä varautua Venäjän epävakaaseen kehitykseen ja maan aiheuttamaan uhkaan.
– Meillä Suomessa voimme varautua vahvalla puolustuksella, Nato-yhteistyöllä ja yhteistyöllä Yhdysvaltain kanssa. Kuten olemmekin tekemässä, Jarmo Lindberg sanoo.
KATSO UUSIN JAKSO:
Kestääkö Ukrainan puolustus? Kenraali-kansanedustaja arvioi kevään sotatoimia