Ei se ollut mikään yhden yön ihme, sanoo puolustusvoimien ex-komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainaan Lindberg totesi seuraavana päivänä Aamulehdelle kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.
Lindberg ei ollut aiemmin ottanut suoraan kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Puolustusvoimien komentajan rooliin tällaiset poliittiset kannanotot eivät olisi soveltuneetkaan.
Näkemys Suomen Nato-jäsenyydestä oli kypsynyt vuosien saatossa. Sotilasurallaan Lindberg oli ollut mukana valmistelemassa monia käytännön asioita liittyen Suomen transatlanttiseen yhteistyöhön ja Nato-kumppanuuteen.
Puolustusvoimien komentajavuosinaan (2014-2019) hän oli jäsenenä myös EU:n sotilaskomiteassa. Unionin puolustusyhteistyön tiivistäminen nousi aivan uudelle tasolle 2017, kun maat sopivat pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä.
– Minulla oli aika hyvä käsitys siitä, minkälaiseksi EU:n sotilasyhteistyö oli tämän pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta muotoutumassa. Siinä vaiheessa näin selvästi, että Nato on ja pysyy kovan sotilaallisen ytimen yhteisenä ratkaisuna Euroopassakin, Lindberg sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Nato-yhteistyötä tehty jo syvällä
Nyt kun Suomi on hakenut Nato-jäsenyyttä, kyse on Lindbergin mukaan käytännössä enemmän ”evoluutiosta kuin revoluutiosta”.
Julkisuudessa on puhuttu siitä, miten olemme Nato-yhteensopivampi kuin moni jäsenmaa. Silti Suomen jo ennestään läheinen suhde Naton kanssa saattaa yllättää. Otetaan esimerkki.
Kun Suomi päätti vuonna 2008 lähteä mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan, vuodesta 2012 lähtien meiltä on ollut vuosittain aina jonkun puolustushaaran (maa, meri- tai ilmavoimien) yksikkö mukana kyseisten Nato-joukkojen täydennysjoukkopoolissa.
– Kun meillä on keskusteltu siitä, että Suomen pitäisi olla valmis muodostamaan jotain joukkoa, pitämään sitä valmiudessa Natolle ja lähettämään se mahdolliseen operaatioon, niin tällaistahan me olemme tehneet jo vuosikymmenen ajan.
Kokoomus tuntui luontevalta
Kun Jarmo Lindberg ilmoitti muutama viikko sitten pyrkivänsä eduskuntaan 2023 kokoomuksen listalta, hän painotti ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamistaan. Puolustusvoimain komentajana hän oli ollut keskeisesti mukana valmistelemassa monia Nato-yhteensopivuuteen ja kumppanuuteen liittyviä asioita.
Kun Suomi teki nopean päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä, kesän mittaan Lindbergillä kypsyi halu päästä vielä mukaan vaikuttamaan.
– Ajattelin, että nyt olisi kyllä mielenkiintoista olla mukana tekemässä kaikkea tähän liittyvää ja vaikuttamassa siihen, minkälaiseksi Suomen Nato-profiili muovautuu. Kyse on Suomen turvallisuudesta uudessa maailmanjärjestyksessä.
Päätöstä kypsyteltiin rauhassa syksyyn asti. Lopulta valinta kokoomuksen hyväksi ei tuntunut vaikealta:
– Olen itse ollut koko elämäni markkinatalouden kannattaja ja uskonut siihen, että suomalainen hyvinvointi tulee työstä, yritystoiminnasta ja viennistä. Muuten emme täällä näin syrjäisessä Pohjolan maassa voi mitenkään pärjätä.
– Ja kun olen ollut koko aikuisikäni puolustusvoimien palveluksessa, kokoomuksella on ollut niin maanpuolustuksen tukemisessa kuin Nato-jäsenyydenkin osalta jo pitkään selkeät kannat.
Suomessa puolustusvoimien komentajia ei ole toistaiseksi nähty politiikassa sen jälkeen, kun he ovat siirtyneet reserviin. Ex-komentajien toimiminen politiikassa ei ole kuitenkaan tavatonta.
Virossa esimerkiksi puolustusvoimien ex-komentaja Riho Terras toimii nykyään europarlamentaarikkona EPP-ryhmässä. Naton sotilaskomitean ex-puheenjohtaja, kenraali Petr Pavel on taas paraikaa ehdokkaana Tšekin presidentinvaaleissa.
Ratifiontiviiveissä ei suurta dramatiikkaa
Palataan vielä Suomen ajankohtaiseen Nato-prosessiin. Miten huolissaan meidän pitää olla siitä, että Unkari ja etenkin Turkki viivyttävät yhä ratifiointeja?
– Suomi on jo tarkkailijajäsenenä päässyt erilaiseen asemaan, mitä aiemmin ja meille on auennut näkyvyys myös Naton puolustussuunnitteluun. Niin kauan, kun emme ole Ruotsin kanssa jäseniä, konkreettisia puolustussuunnitelmia ei voida kuitenkaan tehdä. Tähän saattaa tulla siis viivettä ja sillä on jonkin verran seurannaisvaikutuksia, jotka eivät välttämättä ole kuitenkaan kovin dramaattisia. Unkarihan on ilmoittanut ratifioivansa lähiaikoina, jolloin paineet Turkkia kohtaan kasvavat entisestään.
– Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Venäjä on siirtänyt lähialueilta erityisesti maavoimien joukkoja Ukrainaan.
”Jo pelkästään karttaa katsomalla”
Jarmo Lindbergin mielestä on luontevaa, että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-prosessissa yhtä jalkaa. Lindbergin komentajakaudella maiden välinen puolustusyhteistyö tiivistyi juuri isoin harppauksin.
– Minusta tämä (yhteinen Nato-prosessi) on luonnollinen jatkumo sille. Tämä ei poista myöskään sitä, etteikö Suomen ja Ruotsin läheistä puolustusyhteistyötä kannattaisi jatkaa. Yhtä lailla kaikki kahden- ja monenväliset sopimukset, joita Suomi on viime aikoina tehnyt, niillä on ilman muuta edelleen arvonsa eivätkä ne poistu tulevan Naton täysjäsenyyden myötä.
Onko Ruotsin kanssa yhtä jalkaa kulkeminen myös Suomen strateginen etu?
– Jos strategisesti tai operatiivisesti katsoo Pohjolaa, niin sehän näyttäisi aika erikoiselta alueena, jolle tehdään puolustussuunnitelmia, jos sen keskeltä puuttuisi Pohjolan suurin valtio. Jo pelkästään karttaa katsomalla voi todeta, että kokonaisuus ei näytä toimivalta verrattuna siihen, että kyse olisi yhtenäisestä alueesta, jolle toimia voi suunnitella ja optimoida. On päivänselvää, että tämä olisi kaikkien etu.
Tukikohtia ei välttämättä tarjota
Jarmo Lindbergin mielestä on viisasta, ettei Suomi ole asettanut mitään ennakkoehtoja jäsenyydelleen Natossa. Hänestä on tärkeää, että Suomen tulevasta roolista Natossa keskustellaan avoimesti. Samalla hän toppuuttelee kuitenkin vahvoja pelkoja tai toiveita liittyen Nato-joukkoihin tai tukikohtiin.
Suomen Nato-profiili tarkentuu neuvottelujen myötä vähitellen.
– Nato on joutunut aika nopeasti tekemään lisäponnisteluja joukkojen lisäämiseksi. Jos tilanne säilyy nykyisenkaltaisena, en oikein usko, että Naton puolesta oltaisiin meille joukkoja tai tukikohtia pysyvästi edes tarjoamassa.