Kun Venäjä oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen heikoimmillaan, Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka unelmoi Ruotsin entisen puolustusministerin Sten Tolgforsin mukaan valtioliitosta, jota hän itse johtaisi.
– Venäjällä sitä tuskin on unohdettu. Valtioliitto saa toteutua, mutta Venäjän johdolla, Fredrik Reinfeldtin hallituksessa 2006–2012 maltillisen kokoomuksen mandaatilla istunut Tolgfors sanoo ruotsalaislehti Borås Tidningissä.
Lukašenka on ollut Tolgforsin mukaan aina sekä poliittisesti että taloudellisesti riippuvainen Venäjän tuesta – syksyn 2020 vilpillisten vaalien jälkeen enemmän kuin koskaan ennen. Tilanteen turvallisuuspoliittisia riskejä hän pitää huomattavina.
– Valko-Venäjä muodostaa eräänlaisen kiilan Venäjän, Latvian, Liettuan, Puolan ja Ukrainan välissä. Venäjän eteentyönnetyt tukikohdat Naton rajojen läheisyydessä lyhentäisivät ennakkovaroitusaikoja. Valko-Venäjällä olevista tukikohdista käsin Venäjä voisi lisäksi painostaa Ukrainaa idän ja etelän ohella myös pohjoisesta käsin. Kiova sijaitsee hyvin lähellä Valko-Venäjän rajaa, hän toteaa.
Valko-Venäjän strategista merkitystä ja roolia venäläisessä sotilasajattelussa korostaa hänen mukaansa se, että maayhteys Venäjältä Itämeren rannikolla sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaan kulkee sen kautta.
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisessä Zapad-sotaharjoituksessa vuonna 2017 simuloitiin Tolgforsin mukaan hyökkäystä sekä Natoa että Suomea ja Ruotsia vastaan. Jos ensi syyskuussa järjestettävä Zapad-21 harjoitus johtaa siihen, että Venäjän joukot jäävät Valko-Venäjän alueella, muuttuu hänen mukaansa sotilasstrateginen asetelma koko Itämeren alueella.
– Olen aiemmin todennut, että turvallisuuspoliittinen kriisi lähialueilla, kuten Valko-Venäjällä, saattaa tehdä Ruotsin turvallisuuspolitiikan uudelleenarvioinnin välttämättömäksi. Turvallisuutta lähialueilla on ylläpidettävä yhdessä Natoon kuuluvien naapurimaidemme kanssa, painottaa Tolgfors.