[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”laajala-01″ alias=”laajala-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalalla on pitkä tausta kunta- ja sote-uudistusten valmistelusta valtiovarainministeriössä. Nyt hän saa sanoa, minkälainen uudistus Suomeen pitäisi tehdä.
Ennen kuin mennään tähän, otetaan koppi Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksesta tässä ja nyt. Laajala on ollut mukana kaupunkiverkostojen kannanotoissa, joissa etenkin isot kaupungit ovat ilmaisseet vakavan huolensa niiden elinvoiman katoamisesta.
Miten käy kuntien investointien ja velkojen, kun kuntaverojen tuotoista valtaosa siirtyy jatkossa hyvinvointialueille.
Hallituksen sote-uudistuksessa Päivi Laajalaa huolestuttaa etenkin maakuntavero. Tähän myös Oulun kaupunki otti sote-lausunnossaan kriittisen kannan, jossa se esitti hallitukselle, että maakuntaveron valmistelusta pitäisi luopua.
– Jos maakuntavero tulee, sen osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää olla hyvin marginaalinen, Laajala korostaa.
Maakuntaveron vastustajien keskeinen argumentti liittyy riskiin kokonaisveroasteen noususta. Annetaan Laajalan avata tässä maakuntaveron ongelmia laajemmin esimerkillä.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa – tulevalla hyvinvointialueella – asukkaita on reilut 400 000, joista enemmän kuin puolet asuu Oulussa. Monissa kunnissa sote-kustannukset ovat isot, eivätkä verotuotot riitä kattamaan niitä.
Vaikka maakuntaveroprosentti olisi jatkossa kaikille sama, käytännössä verorasitus kohdentuisi maakunnan sisällä eri tavoin. Valtaosa verotulosta kerättäisiin muutaman kunnan alueelta.
– On olemassa hyvin suuri riski, että maakuntavero kohdistuu etenkin tiettyjen paikkakuntien asukkaiden kontolle. Meillä tämä merkitsisi sitä, että maakuntavero kohdistuisi erityisesti oululaisiin ja Oulun seudulla asuviin ihmisiin suhteellisesti eniten.
Oulun kaupungin sote-lausunnossa kiinnitettiin huomiota maakuntaveron riskeihin paitsi maakunnan sisällä, myös maakuntien välillä.
Jos hyvinvointialueiden rahoitus katettaisiin jatkossa ”merkittäviltä osin” maakuntaverolla, asettaisi tämä myös alueet keskenään erilaiseen asemaan – riippuen niiden taloudellisista voimavaroista.
Kaikilla maakunnilla ei ole veronmaksukykyä. Näin sote-uudistuksen keskeinen tavoite yhdenvertaisten palvelujen turvaamisesta koko maassa kääntyisi päälaelleen.
Hallitus haluaa maakuntaveron voimaan viimeistään 2026, mutta valmistelu on kesken eikä veron tasosta tai osuudesta sote-uudistuksen rahoituksessa ole toistaiseksi linjattu tarkemmin.
Laajalakaan ei lähde tässä lyömään prosentteja pöytään, mitä hänen ajamansa ”marginaalisuus” voisi olla. Hyvin pieni osuus joka tapauksessa.
– Nythän on olemassa alustavia laskelmia siitä, mitä hyvinvointialueiden rahoitus kussakin maakunnassa tulisi olemaan ja mitkä ovat kunkin kunnan muutoskustannukset. Laskelmat kuitenkin koko ajan muuttuvat eikä tähän pysty antamaan yksiselitteistä vastausta.
Maakuntaveroa on perusteltu paitsi hyvinvointialueiden rahoituksella, myös niiden itsehallinnolla. Laajalaa tämäkään perustelu ei suoraan vakuuta.
Hän huomauttaa, että tulevassa sote-lainsäädännössä valtion ohjaus tulee olemaan ”erittäin voimakasta”. Valtiovarainministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä on määrä jatkossa ohjata alueita erilaisten menetelmin ja neuvottelujen kautta pitkin toimintavuotta.
– Näin ollen voi jo nyt kysyä – oli sitten maakuntaveroa tai ei – onko hyvinvointialueilla oikeasti kuitenkaan itsehallintoa tai itsellistä päätösvaltaa. Kysymys maakuntaverosta ei tätä ratkaise.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1607068919658{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI2YTI2M2RkYy05Y2QzLTRlYTgtYjg4My1lZWRkYmNmOTQ1MmQlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YXZlcm8tc290ZWt1c3Rhbm51cy12ZXJ0YWlsdS1rZW1wZWxlJTIyJTNFJTNDJTJGZGl2JTNFJTNDc2NyaXB0JTNFJTIxZnVuY3Rpb24lMjhlJTJDaSUyQ24lMkNzJTI5JTdCdmFyJTIwdCUzRCUyMkluZm9ncmFtRW1iZWRzJTIyJTJDZCUzRGUuZ2V0RWxlbWVudHNCeVRhZ05hbWUlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklNUIwJTVEJTNCaWYlMjh3aW5kb3clNUJ0JTVEJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5pbml0aWFsaXplZCUyOXdpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyOCUyOSUzQmVsc2UlMjBpZiUyOCUyMWUuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQlMjhuJTI5JTI5JTdCdmFyJTIwbyUzRGUuY3JlYXRlRWxlbWVudCUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSUzQm8uYXN5bmMlM0QxJTJDby5pZCUzRG4lMkNvLnNyYyUzRCUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGZS5pbmZvZ3JhbS5jb20lMkZqcyUyRmRpc3QlMkZlbWJlZC1sb2FkZXItbWluLmpzJTIyJTJDZC5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOG8lMkNkJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI3Mjc1MjI0NC02YTFiLTQ0NjEtYTkyMS00MmIwNjM2YTc4MDclMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YXZlcm8tc290ZWt1c3Rhbm51cy12ZXJ0YWlsdS1zaWlrYWxhdHZhJTIyJTNFJTNDJTJGZGl2JTNFJTNDc2NyaXB0JTNFJTIxZnVuY3Rpb24lMjhlJTJDaSUyQ24lMkNzJTI5JTdCdmFyJTIwdCUzRCUyMkluZm9ncmFtRW1iZWRzJTIyJTJDZCUzRGUuZ2V0RWxlbWVudHNCeVRhZ05hbWUlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklNUIwJTVEJTNCaWYlMjh3aW5kb3clNUJ0JTVEJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5pbml0aWFsaXplZCUyOXdpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyOCUyOSUzQmVsc2UlMjBpZiUyOCUyMWUuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQlMjhuJTI5JTI5JTdCdmFyJTIwbyUzRGUuY3JlYXRlRWxlbWVudCUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSUzQm8uYXN5bmMlM0QxJTJDby5pZCUzRG4lMkNvLnNyYyUzRCUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGZS5pbmZvZ3JhbS5jb20lMkZqcyUyRmRpc3QlMkZlbWJlZC1sb2FkZXItbWluLmpzJTIyJTJDZC5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOG8lMkNkJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1607068919658{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjJkZGViMjA0NC1hYjFjLTQ3ZjQtYmI2ZS0zYTFlMDgxNjcxZTYlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrdW50YXZlcm8tc290ZWt1c3Rhbm51cy12ZXJ0YWlsdS1vdWx1JTIyJTNFJTNDJTJGZGl2JTNFJTNDc2NyaXB0JTNFJTIxZnVuY3Rpb24lMjhlJTJDaSUyQ24lMkNzJTI5JTdCdmFyJTIwdCUzRCUyMkluZm9ncmFtRW1iZWRzJTIyJTJDZCUzRGUuZ2V0RWxlbWVudHNCeVRhZ05hbWUlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklNUIwJTVEJTNCaWYlMjh3aW5kb3clNUJ0JTVEJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5pbml0aWFsaXplZCUyOXdpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyOCUyOSUzQmVsc2UlMjBpZiUyOCUyMWUuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQlMjhuJTI5JTI5JTdCdmFyJTIwbyUzRGUuY3JlYXRlRWxlbWVudCUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSUzQm8uYXN5bmMlM0QxJTJDby5pZCUzRG4lMkNvLnNyYyUzRCUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGZS5pbmZvZ3JhbS5jb20lMkZqcyUyRmRpc3QlMkZlbWJlZC1sb2FkZXItbWluLmpzJTIyJTJDZC5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOG8lMkNkJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_column_text css=”.vc_custom_1607071012877{padding-top: 20px !important;padding-right: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;padding-left: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”]KUNNITTAIN TARKASTELTUNA kunnallisveron tuotto on kääntäen verrannollinen sote-kustannuksiin. Pohjois-Pohjanmaalla sote-kustannusten ero kalleimman ja edullisimman välillä on 2736 euroa/asukas ja kunnallisverokertymä jakautuu epätasaisesti maakunnan kuntiin.
Vertailun sote-kustannukset ovat vuodelta 2018 ja kunnallisveron tuotot vuodelta 2019.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Kuntien uusille velvoitteille stoppi
Ennen kuin Päivi Laajalasta tuli Oulun kaupunginjohtaja 2017, hän oli ehtinyt työskennellä vuodesta 2008 valtiovarainministeriössä ensin kuntaosaston, sittemmin kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkönä.
Hän on seurannut läheltä ja ollut mukana valmistelemassa erilaisten hallitusten pyrkimyksiä uudistaa niin Suomen kuntarakennetta kuin sosiaali- ja terveyspalvelujakin.
Laajalan virkamiesuraan mahtuvat niin Matti Vanhasen ykköshallituksen käynnistämä Paras-hanke, kokoomusministeri Henna Virkkusen johtama kuntauudistus, Juha Sipilän hallituksen sote-uudistus valinnanvapauksineen sekä nyt Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus.
Kokemusta ja näkemystä Laajalle on varmasti vuosien varrella kertynyt. Minkälainen olisi paras mahdollinen sote-uudistus?
– Jos muistelee sitä aikaa, kun olin valtiovarainministeriössä, niin silloinkin arvioitiin maakuntien lukumääriä ja hallintomallia, jos maakunnallinen ratkaisu tulee. Nyt esitetty sote-uudistus on ainakin hallintorakenteeltaan eli järjestämisen ja tuottamisen osalta sen kaltainen, mitä silloin erityisesti virkamiesten valmistelussa – jos tällainen uudistus tulee – nähtiin mahdollisena.
Sanamuodoista kuultaa yhä virkamiehelle tyypillistä varovaisuutta. Sen Laajala kuitenkin sanoo, että Marinin hallituksen sote-uudistus on mennyt ”palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja hallinnon osalta” parempaan suuntaan verrattuna Sipilän hallituksen sote-uudistukseen.
– Laajassa valinnanvapaudessa oli hyviäkin asioita, mutta se oli erittäin haasteellinen ja siinä oli myös paljon riskejä.
Entä kaupunkien esiin nostama kritiikki – onko se nykymallilla ratkaistavissa?
– Huolestuttavaahan tässä on, että jo valmistelun aikana kunnilta siirtyvien verotulojen määrä hyvinvointialueiden rahoitukseen on kasvanut. Kun se aiemmin oli yli 12 prosenttia, nyt se on jo yli 13 prosenttia.
Päivi Laajalan mukaan keskeinen kysymys on, pystyvät kunnat jatkossa enää tekemään isoja investointeja, miten käy niiden lainanhoito- ja lainansaantikyvyn ja muuttuuko kuntien rahoitusasema käytännössä merkittävästi.
Esimerkiksi Laajalan johtamassa Oulussa ensi vuoden talousarviossa on 130 miljoonan euron edestä investointeja, jotka liittyvät kouluihin, päiväkoteihin, teiden ja katujen ylläpitoon ja moniin muihin perusinvestointeihin. Sote-investointeja ei juurikaan ole. Tästä summasta valtaosa eli sata miljoonaa euroa katetaan lainoilla.
Sote-uudistuksessa kunnan lainoja ei kuitenkaan siirtyisi hyvinvointialueille, vaan ne jäisivät kuntien ja kaupunkien maksettavaksi täysimääräisesti samalla kun kuntien investointien rahoitus kuntaveroilla heikkenee merkittävästi.
Miten tämä on ratkaistavissa? Osa isojen kaupunkien johtajistakin katsoo, että uudistuksen rahoitusmallia on mahdotonta muuttaa ilman, että koko rakennelma sortuu.
– Ainakin uusien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden säätäminen kunnille pitäisi pysäyttää ja katsoa, minkälaisia vaikutuksia tästä uudistuksesta kaikkinensa tulee.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1607081067856{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”laajala-02″ alias=”jaatinen-02-1″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Tähän liittyen suurten kaupunkien verkosto (C21) vaatikin marraskuussa julkaistussa kannanotossaan hallitusta tekemään puolueettoman arvion sote-uudistuksen vaikutuksista kaupunkien talouteen ja investointikykyyn.
– Sote-uudistus tarvitaan, mutta sen vaikutukset kuntatalouteen ja kuntien investointikykyyn on syytä selvittää. Merkitseekö tämä sitä, että kunnille tulee jatkossa uusia rahoitusmahdollisuuksia vai johtaako tämä kuntarakenteen uudelleen tarkasteluun.
Tartutan hetkeksi tähän ja muistellaan taannoista Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen kuntarakenneuudistusta. Lainaus hallitusohjelmasta vuodelta 2011:
”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.”
Uudistuksen ensimmäinen kompastuskivi oli, kun SDP ryhtyi vastustamaan kuntien mahdollisia pakkoliitoksia. Sittemmin kasvoi myös ymmärrys siitä, että sote-palvelujen järjestämiseksi tarvittiin vieläkin leveämmät hartiat, mitä rakenneuudistuksella olisi kyetty saamaan aikaan.
Laajala ei lähde tässä arvottamaan uudistuksen peruslähtökohtia, vaan tyytyy toteamaan:
– Silloinen hallitus näki, että Suomen eriytymiseen tulisi vastata kuntauudistuksella. Ja ministeriöissähän viranhaltijat pyrkivät pyyteettömästi toteuttamaan, mitä kulloinenkin hallitus haluaa.
Siitä Laajala on kuitenkin vakuuttunut, ettei keskustelu kunnista ja kuntarakenteesta ole nykyisen hallituksen sote-uudistuksen myötä suinkaan ohi.
– Kun tuossa aiemmin puhuttiin tämän sote-uudistuksen vaikutuksista kuntiin pidemmällä aikavälillä, kyllä tämä johtaa siihen, että kunnat jatkossakin eriytyvät entisestään. Kuntien eriytymistä tulee tapahtumaan eri puolilla Suomea.
Laajala ennakoi, että ajaudumme tilanteeseen, jossa kysytään – jälleen kerran – selviytyvätkö kunnat kaikista lakisääteisistä tehtävistään, mitä niille sote-uudistuksen myötä jää.
– Ja seuraako tästä se, että meillä tulee olemaan jatkossa erilaisia kuntia, joilla on erilaisia lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Vastaako tulevaisuudessa maakunta muistakin kuntien tehtävistä kuin sotesta ja pelastustoimesta? Vai johtaako tämä pidemmällä aikavälillä taas kuntarakenneuudistukseen?
Verkkouutisten juttusarjassa ”Kohti kuntavaaleja” haastatellaan kuuden suurimpien kaupunkien johtajat Suomessa. Sarjassa on aiemmin haastateltu pormestari Lauri Lyly Tampereelta (3.10.2020), kaupunginjohtaja Minna Arve Turusta (9.10.2020), kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoosta (31.10.2020), pormestari Jan Vapaavuori Helsingistä (7.11.2020) sekä kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Vantaalta (21.11.2020). Sarja päättyy.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Joko luit sarjan muut jutut?
[verkkojulkaisut tag=”kohti-kuntavaaleja”]