Finanssialan Keskusliiton (FK) johtajan Lea Mäntyniemen mielestä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala ei näe metsää puilta EVA analyysissään Yhteisöveron uusi diili. Viitala ehdottaa institutionaalisten sijoittajien pörssiosingoille viiden prosentin lähdeveroa, jotta pääomaverokantoja voitaisiin laskea.
– Tämä johtaisi työeläkeyhtiöiden saamien osinkojen saattamiseen verolle, mikä vähentäisi tuottoja ja lisäisi paineita eläkemaksujen korottamiseen. Lakisääteisen työeläketurvan heikennys ei saa olla osa yhteisöveron uutta diiliä, Mäntyniemi sanoo.
Nykyisin institutionaalisia sijoittajia ei veroteta lainkaan. Apulaisprofessori Tomi Viitalan mukaan vakuutusyhtiöt olisi vapautettu osinkoverotuksesta.
– Tämä ei pidä paikkaansa: Vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuusosingoista 75 prosenttia on veronalaista, Mäntyniemi oikaisee.
Mäntyniemen mukaan erityisesti kansankapitalismi saisi kuoliniskun, jos kaikki Viitalan visioimat rahoitusvaihtoehdot pääomaverokannan laskemiseksi toteutettaisiin.
– Hän kopioisi rahasto- ja sijoitusvakuutusten verotuksen Ruotsista. Käytännössä Viitala rokottaisi suomalaisia – palkansaajia ja yrityksiä – yli 200 miljoonalla eurolla.
Viitala ehdotti, että Ruotsin mallin mukaan sijoittaja maksaisi sijoitusvakuutuksen tai sijoitusrahasto-osuuksien arvon perusteella määräytyvästä ”laskennallisesta” tuotosta vuosittaisen pääomatuloveron.
Pienetkään rahavirrat eivät ole yhdentekeviä
Noin miljoonalla suomalaisella on rahastosijoituksia joko suoraan tai sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta.
– Nyt ei tarvita veroraippaa, vaan enemmänkin kannusteita kansankapitalismille. Vaikka esimerkiksi rahastosijoittamisesta on 2000-luvulla tullut suosittua ja se on vakaasti kartuttanut suomalaista kansankapitalismia, aivan liian moni kotitalous elää edelleen kädestä suuhun, eikä säästöjä synny, Mäntyniemi toteaa.
Mäntyniemen mukaan pienetkään rahavirrat raha- ja pääomamarkkinoilla eivät ole yhdentekeviä.
– Niillä on kasvava merkitys, kun yritykset hakevat rahoitusta, kasvua ja sitä kautta työllistävät. Piensijoittajalla on tässä oma roolinsa. Viitalan reseptit iskisivät juuri piensijoittajien laittamiin kasvupanoksiin.
Mäntyniemen mukaan kansankapitalismia tarvitaan myös sen vuoksi, että vanhusiän hoivan rahoitukseen tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän kansalaisten omaa täydentävää panosta.
Sipilän hallitusohjelman mukaan eri sijoitusmuotojen verokohtelusta tehdään kokonaisselvitys. Mäntyniemen mukaan sijoitusvaihtoehtojen kokonaisuuden hahmottaminen on tarpeen, ja selvityksen pitää koskea kaikkia yksityishenkilöille myytäviä sijoitustuotteita: sekä suoraa sijoittamista että erilaisia sijoitusinstrumentteja.
– Suomalaisille on jatkossakin oltava tarjolla erilaisia kotimaisia tapoja sijoittaa ja varautua tuleviin tarpeisiin. Lainsäädännön ja verotuksen on oltava tiedossa, kun sijoituspäätöksiä tehdään. Muutoksia ei tule tehdä hätiköiden, vaan suosia vakautta ja pitkäjänteisyyttä, Mäntyniemi painottaa.